Janet Evanovich: Kymmenen oksalla (2014)
Kirjastossa sattui käsiin toinen pikalaina, Janet Evanovichin Kymmenen oksalla (alkuteos Ten Big Ones 2004). Olen lukenut kaikki suomennetut Stephanie Plum -dekkarit, osan jopa kahteen kertaan. Luin kaksi ensimmäistä kirjaa jo viime vuosituhannella (Vain rahasta, Stephanie?1995, Ei millään pahalla, Stephanie 1996). Kirja olivat minusta kamalia, mutta niissä oli jotain koukuttavaa ja olisin toivonut jatko-osia. Kamaluus johtui lähinnä väkivallan ja huumorin yhdistämisestä: hirveitä asioita tapahtui, mutta Stephanie vaan flirttaili Joen ja Rangerin kanssa.
WSOY on julkaissut sarjan ensimmäiset teokset uusina suomennoksina (Ensin rahat 2008, Kahta kovemmin 2009) ja jatkanut uusien julkaisemista vuosittain nimeämällä osat alkuteosten mukaan numeroina. Nyt on päästy jo kymmenenteen osaan, mutta suomennettavaa löytyy, sillä tänä vuonna Evanovichilta ilmestyi 21. Stephanie Plum -dekkari. Vuonna 1943 syntynyt kirjailija ehtii kirjoittaa vielä tusinan lisää...
Kun alkujärkytyksestä selviää, Stephanie Plum -dekkarit tarjoavat turvallisen tutun annoksen jännitystä, huumoria ja seksiä. Mukana on edelleen Rex-hamsteri, Joe ja Ranger, Lulu ja Plumien kasvava perhe sekä joukko muita omituisia henkilöhahmoja. Taas on luvassa takaa-ajoja, ammuskelua ja autojen tuhoutumista. Edelleenkin Stephanie seilaa kahden miehen välillä, mistä tulee kirjaan mukavaa jännitettä. Uutta Kymmenen oksalla -kirjassa oli Stephanien laihduttaminen: alkuosassa hän mättää normaaliakin enemmän roskaruokaa ja havahtuu lihomiseensa, sitten rupeaa laihduttamaan. Pieni on kaunista, mutta Big is Great? Ei ainakaan amerikkalaisissa kirjoissa...
Stephanie Plum -dekkareista joko pitää tai sitten ei. Itse olen niin hurahtanut sarjaan, että jopa ensimmäisen osan filmatisointi One for the Money (2012) on katsottu moneen kertaan.
Lisätietoja:
Dekkarinetti
http://www.evanovich.com
Haastattelu vuodelta 2014 (Times)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti