Olen yrittänyt moneen kertaan lukea Fitzgeraldin Kultahattua (1925) niin suomeksi kuin englanniksikin. Lukiossa kiinnostuin teoksesta ensi kertaa ja amerikkalaiset nuorten tv-sarjat lietsovat kiinnostustani edelleen; The great Gatsbyn analysointi kuuluu kirjallisuuden opintoihin.
Valitettavasti en ole muuta kuin aloittanut ja selaillut teosta. Mielestäni teos oli kuivakka, henkilöhahmot eivät kiinnostaneet, tapahtumat jäivät hämäriksi (miksi jotain tapahtuu?). Ostin DiCaprion tähdittämän dvd-elokuvan viime vuonna ja lainasin kirjankin. Kirja jäi lukematta ja elokuva katsomatta. Keväällä yritin uudelleen: lainasin kirjan ja vuoden 1974 version elokuvasta (K16). Robert Redford oli aivan ihana Jay Gatsby ja Mia Farrow sopivan tahdoton Daisy. Itkin haikeana kaunista rakkaustarinaa ja tunsin myötätuntoa Jay Gatsbya kohtaan. Jotkut kohdat jäivät hämärikisi, joten päätin lukea kirjan.
Käsiini sattui äänikirja (5 t, 38 min.), lukijana mainio William Hope. Suomalaisissa äänikirjoissa häiritsee lukijan eläytyminen ja eläytymättä oleminen, ääneen luettuna kaikki kuulostaa teennäiseltä. William Hopen kohdalla henkilöhahmot tunnisti äänestä ja esitys oli nautittava. Teksti oli kuivakkaa ja toteavaa, eikä minulle syntynyt sympaattisia tunteita ketään henkilöhahmoa kohtaan. Elokuva ja kirja etenevät samaan tahtiin, joten yllättäviä juonenkäänteitä ei tapahdu.
Tänään katsoin vuoden 2013 elokuvan (K12). Ehkä kolmas kerta Kultahattua on liikaa. Elokuva etenee juonellisesti samoilla linjoilla kuin kirja ja aiempi elokuva. Minusta tuntui, että Leonardo DiCaprio oli katsonut useaan otteeseen Redfordin näyttelemistä ja ottanut siitä mallia. Vaikka vaikutelma lähenteli koomisuutta, DiCaprio oli epäilemättä paras näyttelijä elokuvassa.
F. Scott Fitzgerald (1896 - 1940) kirjoitti Kultahatun omien kokemuksiensa pohjalta ja kuvasi 1920-luvun iloista Jazz-aikakautta salakapakoineen ja teknisine keksintöineen. Kirja ei myynyt hyvin ilmestyessään, mutta 1950-luvulla se nousi pinnalle ja on pysynyt siitä lähtien "pakollisena" klassikkona.
The great Gatsby ilmestyi suomeksi vuonna 1959 nimellä Kultahattu. Googlettelin syytä suomenkieliseen nimeen. Eräässä blogissa kerrotaan, että kultahattu mainitaan kirjan alkurunossa, mutta ei muualla. Vähän outo nimeke, ellei viitata "kultaiseen 20-lukuun" tai Gatsbyn Midaksen kosketukseen eli menestykseen. Kaiken mies kuitenkin tekee ensirakkautensa Daisyn vuoksi:
”Siis kulje kultahatussa jos täytyy hänen tähtensä;
hän siihen ihastuu jos hyppäät hänen nähtensä,
ja hyppää, hyppää korkealle, kunnes huutaa hän:
’Rakas, kultahattu, mä sinut tahdon,
korkeimmalle pääsethän!’”
(Thomas Parke D’Invilliers)
Kannattaa lukea tai kuunnella kirja tai ainakin katsoa elokuva! Nuorille DiCaprio ja vanhemmille Redford?hän siihen ihastuu jos hyppäät hänen nähtensä,
ja hyppää, hyppää korkealle, kunnes huutaa hän:
’Rakas, kultahattu, mä sinut tahdon,
korkeimmalle pääsethän!’”
(Thomas Parke D’Invilliers)
Lisätietoja:
Kirjasampo
http://www.anna.fi/kirjavakammari/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti