Kreetta Onkeli: Poika joka menetti muistinsa (2013)
Kreetta Onkelin esikoisteos Ilonen talo vuodelta 1996 käsitteli samanlaisia teemoja kuin hänen ensimmäinen lastenkirjansa Poika joka menetti muistinsa (2013). Poika joka menetti muistinsa - teos oli kiitelty ja pidetty kirjastopiireissä, mutta Finlandia Junior -palkinnon saaminen yllätti positiivisesti. Vuonna 2013 valinnan teki Jarno "Jarppi" Leppälä, ja aika moni epäili teoksessa olevan liikaa tekstiä Doodsonille! Olen muistelevinani jostain tv-haastattelusta, että Jarppi kertoi olevansa lukumiehiä, joten ennakkoluulot olivat virheellisiä.
Ostin Onkelin teoksen 14-vuotiaalle siskonpojalle joululahjaksi sillä verukkeella, että teos oli palkittu. Poika luki putkeen 40 ensimmäistä sivua ja ajan kanssa puursi teoksen loppuun. Kommentti "ihan luettava" on jo paljon. Kirja oli alussa jännittävä ja loppua kohti tylsistyvä.
Koska teosta oli minulle vinkattu mielenkiintoisesti, odotukset olivat korkealla. Kirja piti otteessaan melkein sata sivua, mutta loppua oli venytetty mielestäni tarpeettomasti. Aikuislukijallekin teoksessa oli sanomaa ja ajatuksen aihetta, etenkin jos Helsinki kaupunkina oli tuttu. Tekstiä oli paljon, 111 sivua ilman kuvia, joten perinteisestä lastenkirjasta ei ole kysymys. Me Rosvolat -teoksiakin on kritisoitu liiasta tekstistä, johon kirjailija Siri Kolu on sanonut, että haluaa tarjota edistyneille lapsilukijoille luettavaa.
Mielestäni Poika joka menetti muistinsa -teos sopii aikuisille ja nuorille sekä hyvin lukeville lapsille. Yhteiskunta- ja ystävyyskuvaus miellyttäneen etenkin pohdiskelevia, lukevia ja yksinäisiä sekä helsinkiläisiä tai pääkaupunkilaisia. Toki teoksessa käydään myös Pohjois-Karjalassa. Muistinmenetys on jännittävä alku, lähiöympäristön kuvaus realistis-humoristista ja lopun ystävyyspainotus hivenen alleviivaavaa.
Lisätietoja:
Suomen Kustannusyhdistys ry
Helsingin Sanomat: Lastenkirjamyyntiä hallitsevat tutut nimet
YLE: Finlandia Junior muistinsa menettäneelle pojalle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti