Olen lukenut Pirjo Tuomisen (s. 1939 Lappeenrannassa) tuotantoa viime vuosituhannen puolelta. Olen pitänyt hänen historiallisista romaaneistaan paljon. Muutama vuosi sitten yritin lukea Tuomisen uutta Mailis Sarka -dekkarisarjaa (ensimmäinen osa vuonna 2011), mutten jaksanut keskittyä.
Naistenvalssi (2009) on jatkoa teokselle Kotiopettaja (2008), mutta juonesta pääsee selville lukematta ensimmäistä osaa. En tiedä, olisinko jaksanut lukea yhtään enempää varsin yksioikoisesta Pontus Palenista. Teoksessa mainitaan kahteen kolmeen kertaan, että Pontus on leveäharteinen ja pitkä mies. Komeus ei riitä herättämään kiinnostusta ja Pontus keskittyy liiaksi lääketieteellisiin yksityiskohtiin. Jokin päähenkilön luonteessa tökki.
Naistenvalssissa lääkäriksi valmistunut Pontus on naisten pyörittämänä. Eletään vuotta 1840, jolloin Helsingin yliopisto vietti 200-vuotisjuhliaan ja kaupunki oli täynnä kylpylävieraita ympäri maailman. Pontus lähtee lääkäriksi samalle paikkakunnalle missä oli kotiopettajana, ja joutuu taas naisten pyörittämäksi.
Kirjassa on aineksia moneen. Historiallisesti tarkkaa kuvausta elämästä 1840-luvulla sekä senaikaisista hoitomenetelmistä, murha- ja petosselvittelyjä, romantiikkaa ja rakkautta. Paljon sattuu ja tapahtuu, mutta vähän irrallisiksi jotkut juonenkäänteet jäävät (miksi mukana?) tarinan kannalta.
Tämä teos aloitti marraskuun lukuhaasteen: lue kirjaa vähintään 30 sivua päivässä. Olen nipinnapin saanut minimin täyteen.
Lisätietoja:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti