Eeva Tenhusen jännitysromaani Hyvän tytön hautajaiset (1978) jäi minulta kesken keväällä opiskelukiireiden takia. Sain palattua teokseen vasta nyt. Nuorena en oikein ymmärtänyt juonta, joten uudelleenluku vanhempana auttoi. Teoksessa on mielestäni vähemmän henkilöhahmoja kuin aiemmissa, tai sitten olen oppinut suodattamaan turhat nimet pois. Saatoin samaistua Auneen, vanhapiika-opettajaan. Jonkin verran lukemista vaikeutti pitkä tapahtuma-aika ennen ja jälkeen hautajaisten. Loppuratkaisussa oli tuttuuden tunnetta; olen lukenut Tenhuselta samantyylisiä lopetuksia.
Teoksessa esiintyvät aviopari Liisa ja Martti Halla sekä maalaispaikkakunnan koulun opettajat, opiskelijat ja kyläläiset. Aikalaisarviossa Kirjasammon sivuilla ihmetellään teoksen uskottavuuden puutetta, johon voi helposti yhtyä. Italialainen verenperintö tai kyläjuoru on syy täysin älyttömään käyttäytymiseen.
Minulla on uudelleenluettavana vielä kolme Tenhusen dekkaria. Ennen Viimeinen pari -teosta (1980) luen jo lainaamani muut kirjat.
Lisätietoja:
Pohjois-Karjalan kirjailijat
Savonlinnan sivu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti