Merja Otava: Priska kesästä kesään (1959, 2001)
Merja Otavan Priska voitti WSOY:n nuortenkirjakilpailun kielellisesti uudenlaisena nuortenkirjana - ja tyttökirjana. Priska on kertomus 14-vuotiaan tytön vuodesta 1950-luvun lopun Suomessa. Kasvukertomus on uskottava ja Priskan eli Piia Kristiina Varmalan mielenailahteluun on ainakin näin aikuisena helppo samastua.
Teos alkaa syksystä ja heti luetellaan joukko koululaisia: Kai, Nukke, Priska, Molla, Masa. Lisääkin henkilöitä on luvassa: Hillevi, Juulia, Marke, Jyri, Hiiri, Kaitsu, Esa, Volle, Miira, Peku, Lolo... Joidenkin henkilöiden pään sisään kurkistetaan, mutta osa jää käyttäytymisen tasolle kuvatuksi.
Teoksen kieli on peräisin 50-luvun lopulta, joten siinä on useita vanhahtavia sanoja, kuten hipata, jotka avautuvat vain asiayhteydestä nykylukijalle. Luulenpa, etten olisi jaksanut lukea kirjaa 12-vuotiaana, vaikka tiesinkin kuka Elvis oli. En olisi jaksanut Priskan hyppelevää ajatuksenkulkua, lukuisia henkilönnimiä ja 50-lukulaista maailmankuvaa kovinkaan monta sivua. Sinänsä harmi, sillä esimerkiksi Mollan, Juulian ja Hillevin ajatuksiin pääsy olisi avartanut nuorta mieltä: kaikki ei ole niin kuin päällepäin näyttää. Priska on edelleen hyvä kuvaus erilaisista nuorista epävarmuuksineen ja murheineen. Onneksi nuoret ovat rohkeita ja löytävät omat vahvuutensa.
Lisätietoja:
Kirjasampo: Priska
http://luetutlukemattomat.blogspot.fi
http://sininenkirjahylly.blogspot.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti