The Gift

The Gift (2020)

Katsoin The Gift -elokuvan heti tanssielokuvan Magic Mike´s last dance -elokuvan jälkeen. Tunnelma muuttui lievästä pitkästyneisyydestä odottavaan kauhuun. K16-merkintä kertoi, että kovin hilpeästä elokuvasta tuskin on kysymys.

Elokuvan nimi on suomennettu enteeksi. Enne kuvaa päähenkilön "lahjaa" eli selvännäkemisen kykyä. Tapahtumat sijoittuvat punaniska-Amerikkaan, tai syvään etelään, missä on takapajuista ja taikauskoista väkeä. Yksinhuoltaja-äiti pyrkii elättämään lapsiaan lahjansa avulla. 

Pidin elokuvasta ja näyttelijä Cate Blanchettistä. Muutkin näyttelijät olivat tuttuja kasvoja elokuva-alalta.

Lisätietoja:

https://www.imdb.com/title/tt0219699/?ref_=fn_al_tt_3

Magic Mike’s Last Dance

Magic Mike’s Last Dance (2023)

Kun ei jaksa tehdä mitään eikä televisiosta tule katsottavaa, kannattaa mennä kirjastoon hakemaan kirja tai elokuva. Päädyin lainaamaan Magic Mike's Last Dance -elokuvan.

Olin varsin ulkona tarinasta ja ihmeissäni suurimman osan ajasta. Googlettelin elokuva-arvosteluja ja opin, että tämä elokuva on trilogian päätösosa. Se selitti, miksi olin pihalla kuin lumiukko. Muistan nähneeni ensimmäisestä elokuvasta pätkiä, mutta aihe Magic Mike oli outo.

Aluksi tuntui, että elokuva olisi roolitukseltaan käänteinen Pygmalion (Kukkaistyttö) -näytelmä tai Pretty woman -elokuva, mistä pisteitä. Tanssiesitykset olivat hyviä, mutta olisin itse tiivistänyt kerrontaa. 

Lisätietoja:

https://www.imdb.com/title/tt16280138/

Ilon ja valon bussiyhtiö

Alexander McCall Smith: Ilon ja valon bussiyhtiö (2023)

Mma Ramotswe tutkii -sarjan uusin osa on mukavaa luettavaa, vaikka tietysti rikokset ovat ikäviä ja ongelmia, joihin ei hedelmäkakku auta, on paljon.

Kirjassa odotetaan sateita, mutta itse nautin kuvitellusta lämmöstä ja auringosta.

Lisätietoja:

https://otava.fi/kirjat/ilon-ja-valon-bussiyhtio/

Jadetikarin arvoitus

Lynn Messina: Jadetikarin arvoitus (2023)

Lukaisin kirjan pikalainana. Alussa mietin, onko kirja luettavissa itsenäisenä teoksena, koska sarjan ensimmäiseen osaan Murha paremmissa piireissä viitattiin niin paljon. Beatrice Hyde-Clare ratkaisee -sarjan toinen osa jatkaa ensimmäisen osan tarinaa 1800-luvun alun Englannista ja Lontoon seurapiireistä.

Itseäni häiritsi pieni historiallinen yksityiskohta. Kirjassa Bean täti oli luvannut soittaa sisarelleen. Mieitin, että puhelin keksittiin vastata 1800-luvun puolivälin jälkeen. Toisaalta täti on saattanut tarkoittaa jonkin instrumentin soittamista, mutta tällöin suomentaja olisi ehkä tarkentanut asian tekstiin.

Sarjaa on verrattu Bridgertoniin, Jane Austiniin, Miss Marpleen ja myös kirjailijoiden Richard Osman ja S.J. Bennett kirjasarjoihin. Kirjastossa näyttää olevan pikalainana S.J. Bennettin Mitä majesteettisin murha (Hänen majesteettinsa tutkimuksia 3). Richard Osmanin Torstain murhakerho -sarjaa on suomennettu neljä osaa. 

Lisätietoja:

https://aulakustannus.fi/kirjat/jadetikarin-arvoitus

https://www.sttinfo.fi/tiedote/70018835/mita-tapahtui-keikarille-jadetikarin-arvoitus-dekkari-sijoittuu-1800-luvun-alun-englantiin?publisherId=69817212&lang=fi 

https://www.wsoy.fi/kirjailija/s-j-bennett

https://otava.fi/kirjailijat/richard-osman/ 

Holhokki

Sara Medberg: Holhokki (2020)

Helmet-kirjastojen vuoden 2020 lukuhaasteen 17. kirja oli tutkijan kirjoittama teos eli Medbergin Holhokki. Holhokissa tutkijuus ei tule niin näkyvästi esille kuin ensimmäisessä lukemassani Medbergin kirjassa tai sitten olen tottunut kirjailijan tyyliin.

Viihdyin kirjan parissa, mutta miespäähenkilö oli sietämätön liian pitkään ja sitten kirja loppuikin.

Lisätietoja:

https://austenstyle.blogspot.com/

https://www.facebook.com/helmetkirjasto/photos/a.328909983835919/2901511039909121/?type=3

Unohdettujen unelmien kirjasto

Liisa Putkonen: Unohdettujen unelmien kirjasto (2023)

Varasin Putkosen (s. 1973) teoksen kirjastosta, koska tarvitsin jotain mieltä piristävää kuten kirjan päähenkilö Aina. Sukellus kesäiseen Keski-Suomeen oli miellyttävä, vaikkeivat kaikki tapahtumat aivan avautuneet minulle. Henkilöt elivät tämän päivän Suomessa, mutta kirjasto oli menneisyydestä. Tämä ristiriita häiritsi entistä kirjastoihmistä yllättävän paljon!

Kirjassa on paljon sananlaskuja ja viittauksia lastenkirjallisuuteen sekä klassikoihin. Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintytär -kirjaa en ole lapsena lukenut varmaan sen vuoksi, että kirja ilmestyi suomeksi vuonna 1981. Melukylän lapset, Vaahteramäen Emeli ja Peppi Pitkätossu ovat sentään tuttuja! Vasta aikuisena olen nähnyt elokuvan Ronja, ryövärintyttärestä. Pitänee korjata puute kuuntelemalla tai lukemalla kyseinen teos.

Kirjassa mainitaan Fjodor Dostojevskin Rikos ja rangaistus (1866), Maija Kajannon Korvapuustikesä (2022, lisätietoja linkki 2:sta.) ja muutama klassikkorunoilija. Kirjastotyön ohella Aina ehtii etsiä juuriaan ja saada piristystä elämäänsä uusien ihmissuhteiden myötä.

Lisätietoja:

https://www.tammi.fi/kirja/liina-putkonen/unohdettujen-unelmien-kirjasto/9789520452841

https://www.wsoy.fi/kirja/maija-kajanto/korvapuustikesa/9789510480984 

Seurapiirineidon opas onnenongintaan

Sophie Irwin: Seurapiirineidon opas onnenongintaan (2023)

Jos Medbergin Kultaportin kaunottarissa debytantit tuskailevat vaihtoehtojensa vähyyttä 1870-luvun Turussa, Irwinin esikoisteoksessa Seurapiirineidon opas onnenongintaan sama tapahtuu vuoden 1818 Englannissa. Säätyläisnaisilla oli vain vähän mahdollisuuksia ansaita tuloja työllään, joten rikkaisiin naimisiin pääsy oli ainoita vaihtohtoehtoja. Kuten kirjan takakannessa mainitaan, teos sijoittuu Bridgerton-sarjan tanssiaisten maailmaan, mutta humoristisemmalla otteella.

Kittyn Talbot kantaan huolta sisaruksistaan ja kodistaan. Siksi hän lähtee Lontoon seurapiireihin metsästämään rikasta puolisoa. Mukaan lähtee Cecily-sisko, johon samaistuin enemmän kuin ovelan viekkaaseen Kittyyn, joka selviää tilanteesta kuin tilanteesta. 

Ensi vuonna Irwiniltä (s. 1994) ilmestyy Seurapiirineidon opas skandaaleihin, joten pääsen taas kurkistamaan Austinin ajan maailmaan.

Lisätietoja:

https://www.bazarkustannus.fi/kirja/seurapiirineidon-opas-onnenongintaan-2/

 

Kultaportin kaunottaret

Sara Medberg: Kultaportin kaunottaret (2018)

Kultaportin kaunottarissa Medberg (s. 1979) siirtyy Austinin ajoista 1870-luvun Turkuun, mutta toki Austin ja erityisesti Ylpeys ja ennakkoluulo maintiaan useasti. 

Oli mielenkiintoista lukea tyttöjen kasvatuksesta ja koulutuksesta eikä pieni romantiikka haitannu ollenkaan. Hieman häiritsi, kun kreivejä ja paroneja tuntui olevan ihmeen paljon Turussa. Toki kirjassa oli myös porvareita ja heidän tyttäriään. Paronintytär Adele Wilenius ja markiisintytär Margaretha Chateau saavat rinnalleen Beatricen, joka hänkin on kaunis, taitava ja älykäs.

Pidin lukemastani, vaikka juoni oli ennalta-arvattava. Muutama kiemura pääsi toki yllättämään!

Lisätietoja:

https://otava.fi/kirjat/kultaportin-kaunottaret/

Pariisi yhdelle ja muita kertomuksia

Jojo Moyes: Pariisi yhdelle ja muita kertomuksia (2019)

Lainasin novellikokoelman kirjastosta lukeakseni vihdoin teoksen. Olen nimittäin vuosia sitten kirjan jo kertaalleen lainannut ja lukematta palauttanut.

Koska ahnehdin pikalainoja luettavaksi liikaa, Moyesin (s. 1969) novellikokoelma jäi taas lukematta! Takakannen perusteella kirja on auvoisaa eskapismia viikonlopun ratoksi. Kirjassa on 11 tarinaa alkaen Pariisi yhdelle -novellista. 

Ehkäpä uusin lainan ja luen kirjan ensi viikonloppuna!

Lisätietoja:

https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512414680/pariisi-yhdelle-ja-muita-kertomuksia/

Edit Södergran: elämä

Agneta Rahikainen: Edit Södergran: elämä (2023)

Olen katsonut runoilija Edit Södergranista (1892 - 1923) tv-dokumentin, josta jäi mieleen se, että hän kiipeili mielellään puissa ja muutama runo, kuten En ole nainen, olen neutri (Vierge Moderne, esim. Kohtaamisia 1982), mitä en silloin enkä nytkään oikein ymmärrä.

Rahikainen on koonnut kansien väliin lähes kaiken, mitä Södergranin elämästä on jäänyt jäljelle. Tietokirja on tietokirja, joten jännittäviä juoruja tai turhaa spekulointia on turha odottaa. Halusin tietää, millainen ihminen Södergran on ollut, kun kaunokirjallisissa teoksissa on ristiriitaisia kuvauksia hänestä samaan tapaan kuten esim. Albert Edelfeltistä. 

Edit Södergranin äiti Helena oli hänkin epäsovinnainen ja aikalaisiaan modernimpi henkilö. Edit Södergran eli monikulttuurista elämää Pietarissa opiskellen ja runoillen eri kielillä. Sairastuminen tuberkuloosiin ja poliittiset olot muuttivat elämän kulkua. Södergranin runouden merkitys on paljastunut vasta hänen kuolemansa jälkeen. Suomenruotsalaiset miesrunoilijat saivat rinnalleen suomenruotsalaisen naisruonoilijan, joka uudisti runoutta monella tapaa. 

Ihmisenä Södergran jää arvoitukseksi. Huomaan yhdistäneeni Södergraniin Helene Schjerfbeckin (1862 - 1946) kasvot. Varmaan olen ajatellut, että sairastelu on riuduttanut boheemin Södergranin ulkonäön. Mutta hän onkin moderni uusi nainen.

Lisätietoja:

https://kustantamo.sets.fi/kirja/edith-sodergran-elama-2/

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/21/edith-sodergran-runoilija-edella-aikaansa 

Wakanda forever

Black panther: Wakanda forever (Marvel 2018, 2022)

Vuoden 2018 elokuvassa pääosissa olivat miehet ja tässä uusimmassa vuoden 2022 elokuvassa naiset. Katsoin elokuvan iltamyöhällä, mikä oli virhe. Sen verran adrenaliinia nostattava toimintaelokuva oli kyseessä, ettei nukkumisesta heti tullut mitään.

Ensimmäinen elokuva oli oudon kiehtova ja itselle paikoin koominen. Nyt kun tiesi, mitä odottaa, saattoi katsoa elokuvaa supersankari-elokuvana. 

Lisätietoja:

https://www.imdb.com/title/tt9114286/

Murha paremmissa piireissä

Lynn Messina: Murha paremmissa piireissä (2023)

Lainasin kirjan uteliaisuuttani pikalainana kirjastosta, koska takakansiteksti sanoi kirjan yhdistävän Jane Austinin ja Agatha Christien. Minulle jäi hieman epäselväksi, mihin aikaan Beatrice Hyde-Clare ratkaisee -sarjan ensimmäinen osa sijoittuu, mutta Bea ei ole - ainakaan vielä - neiti Marple. Yhdysvaltalainen kirjailija kuvaa osuvasti Englannin yläluokkaista elämää ns. Yrjöjen aikakaudella 1714–1830 (Regency). Jane Austin eli 1775 - 1817.

Kuten usein, minun oli hieman haastavaa päästä kirjaan sisään. Bea vaikutti aluksi olevan Alan Bradleyn aikuiseksi kasvanut Flavia de Luce, jolta saattoi odottaa mitä vain. Vähitellen vakuutuin, kun asiaa oli toistettu riittävän usein, että Bea on “A feisty heroine hiding behind a mousy facade...” kuten alkuteoskessa A Brazen Curiosity (2018) mainitaan. Hiirimäinen olemus saattaa sekin olla yksipuolinen näkemys orvosta Beasta.

Messina on kirjoittanut sarjaa useamman vuoden ja osia on ilmestynyt 11. Suomennettuna on sarjan toinen osa Jadetikarin arvoitus (2023), jonka lukeminen kiinnostaa minua luultavasti sen takia, että haluan tietää, onko  Kesgraven herttua edelleen kuviossa mukana.

Lisätietoja:

https://aulakustannus.fi/kirjat/murha-paremmissa-piireissa

https://lynnmessina.com/beatrice-hyde-clare/ 

Puuvillatehtaan kilpailja

Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan kilpailija (2023)

Sain kirjan varausjonon kautta luettavakseni. Aluksi piti muistella kahden aikaisemman teoksen henkilöhahmoja ja tapahtumia päästäkseen kirjaan sisälle. Toisen osan lukemisesta on kulunut aikaa ja Puuvillatehtaan kilpailijassa on edetty ajassa 1920-luvun lopulle.

Antell kirjoittaa tarkkoja historiallisia faktoja kuten esim. Sara Medberg. Toisin kuin Medberg, Antell ei kuitenkaan selitä jokaista nykylukijalle ehkä outoa sanaa. Antell kirjoittaa ansarista, mutta Medberg selittää, että ansari eli kasvihuone. Molemmilla tavoilla on puolensa, mutta pidän Antellin tavasta jättää tulkinta lukijalle. Se sopii ainakin varttuneemmalle lukijalle mainiosti.

Sarja saa tässä 3. osassa päätöksensä. Jos aiemmissa osissa on tuntunut, että elämä on kurjaa ja henkilöt valitsevat väärin, tarinat oikaistuvat trilogian päätösosassa. 

Lisätietoja:

https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512433650/puuvillatehtaan-kilpailija/

https://yle.fi/a/74-20019250 

Kamarineitsyt

Sara Medberg: Kamarineitsyt (2020)

Muistan, kun tätä teosta markkinoitiin ja kirjan lukeminen kiinnosti minua. En kuitenkaan muistanut kirjaa ennen kuin näin Medbergin (s. 1979) uusimman teoksen pikalainaesittelyssä. Koska pidän kirjojen lukemisesta järjestyksessä, kävin etsimässä varhaisempaa luettavaa kirjailijalta. 

Pidin lukemastani, koska kuvaus oli historiallisesti tarkkaa ja juonikuviot jännittäviä. Paikoitellen tosin tuntui, että kirjailija selosti historian oppikirjassa olevaa kuvaa 1800-luvun alkupuolelta. Mielenkiintoista oli vetää yhtymäkohtia Jane Austinin Ylpeys ja ennakkoluulo -teokseen ja Keski-Euroopan kulttuurielämään. 

Kirjailija menee edottomasti lukulistalleni. Kustantajan sivuilla hahmottuu kaksi julkaisulinjaa:

Koko tuotanto

    Holhokki, 2015, Books on demand, sähkö- ja äänikirja 2022
    Kreivin käsivarsilla, 2016, Books on demand, sähkö- ja äänikirja 2022
    Kultaportin kaunottaret, 2018, Otava
    Täysikuun tyttäret, 2021, Otava
    Ristitulessa, 2022 Otava

Silkkisisaret-sarja

    Charlotta, 2022 Otava, julkaistu aiemmin nimellä Kamarineitsyt, 2020 Otava
    Arabella, 2022 Otava, julkaistu aiemmin nimellä Hurmuriherttu, 2021 Otava
    Mariam, 2023 Otava

Kamarineitsyt kuuluu Silkkisisaret-sarjaan. Tällä hetkellä eniten kiinnostaa Kultaportin kaunottaret (2018). Kirjastosta löytyy myös aiemmat Holhokki ja Kreivin käsivarsilla.

Lisätietoja:

https://otava.fi/kirjat/kamarineitsyt/

https://www.saramedberg.net/# 

Rouva Harris lähtee Pariisiin

Rouva Harris lähtee Pariisiin (elokuva 2022)

Paul Gallico: Kukkia rouva Harrisille (1960)

Lähdin kirjastoon ajatuksella, että lainaan jonkin hyvän mielen -elokuvan piristämään arki-iltaani. Kirjaston uutuuselokuvien joukossa oli Rouva Harris lähtee Pariisiin. Elokuvan ensi-ilta oli vuosi sitten, jolloin pohdin, pitäisikö se käydä katsomassa.

Elokuva ajoittuu toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Päähenkilö rouva Harris on tavallinen englantilainen taloudenhoitaja - tai pikemminkin siivoja - joka kiertää useassa kodissa siivoamassa. Lisätuloja hän hankkii ompelutöillä. Kun muut unelmat särkyvät, unelma Diorin puvusta kantaa eteenpäin.

Rouva Harris on niin herttainen ja hyväntahtoinen, ettei hänen käyttäytymisensä hävetä tai herätä paheennusta. Välillä toki pelkää hänelle tapahtuvan jotain pahaa, mutta tässä elokuvassa on onnellinen loppu. 

Elokuva perustuu Paul Gallicon (1897 - 1976) romaaniin Kukkia rouva Harrisille (1960, amerikkalainen alkuteos Mrs. 'Arris Goes to Paris 1958, eng. Flowers for Mrs. Harris). Jatko-osaa Mrs Harris goes to New York (1960), ei ole suomennettu. Ruotsiksi Mrs Harris reser till New York ilmestyi vuonna 1965. Rouva Harris on mennyt myös parlamenttiin ja Moskovaan.

Lisätietoja:

https://www.youtube.com/watch?v=zAZBMqHEF10 

https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4854

Yöhaukat

Elly Griffiths: Yöhaukat (2023)

Tuttuni mainosti jo lukeneensa Griffithsin (s. 1963) uusimman suomennoksen Lukittu huone (syksy 2023), joten varasin itselleni keväällä ilmestyneen Yöhaukat-kirjan. Kirja on Ruth Galloway -sarjan 13. osa ja ajassa on hypätty pari vuotta eteenpäin edellisestä kirjasta. Galloway ja Nelson muistelevat menneitä tahoillaan ja tuntuvat entistä enemmän keski-ikäisiltä. Varsinkin Nelson on ikäkriisissä, kun pomo patistaa häntä eläkkeelle viisikymppisenä!

Jätin murhamysteerien pohtimisen vähemmälle ja keskityin ihmissuhteisiin. Mielenkiintoisinta oli Gallawayn ja Nelsonin suhteen kehittyminen. Jotain on pakko tapahtua tai muuten kirjasarja päättyy. Käännekohta on Lukitussa huoneessa? 

Kuten kansitekstissä mainittiin, on kuin seuraisi lempi-tv-sarjaansa kirjan muodossa.

Lisätietoja:

https://www.tammi.fi/kirja/elly-griffiths/yohaukat/9789520436261

https://www.is.fi/viihde/art-2000005369101.html 

Orkideatarha

Lucinda Riley: Orkideatarha (2021)

Orkideatarha-kirjan kansi tuo minulle mieleen Helsingin kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneet. Odotin kirjan lukemista, mutta en sitten jaksanutkaan syventyä siihen. En pidä sota-ajan kuvauksista edes viihdekirjoissa ja tuntui, että suurin osa sivuista käsitteli toisen maailmansodan aikoja. Ne harpottuani pääsin nykyaikaan, jossa juonikuvio tiivistyi loppua kohti epäilyttävän kiemuraiseksi.

Teos ei sisältänyt tavanomaista kartanoromantiikkaa, kuten odotin, vaan jotain muuta. Rileyn tyyli oli tuttua Seitsemästä sisaresta. Henkilöhahmot rakastivat, mutteivat tarpeeksi. Suurin osa henkilöhahmoista oli onnettomia eivätkä tarttuneet onneen, kun se oli tarjolla. 

Meillä on vain tämä hetki! Näin kirjan kustantaja muistuttaa. Pitääkö siis tarttua rakkauteen kaksin käsin vai muistella haikeana sitä, mitä oli tai olisi voinut olla?

Lisätietoja:

https://www.bazarkustannus.fi/kirja/orkideatarha-3/ 

Käärmeiden maa

Eeva Louko: Käärmeiden maa (2023)

Eeva Loukon (s. 1982) Ronja Vaara ja Lauttasaari -sarja jatkuu viimevuotisen esikoisteoksen Onnellisten saari jälkeen Käärmeiden maa -osalla. Tätä kirjaa oli helpompi lukea, koska kirja oli kovakantinen ja teksti isommalla kirjasinkoolla. Lisäksi kirjailijan tyyli ja henkilöhahmot olivat jo tuttuja.

Kirjassa spekuloitiin mielestäni taas liikaa sitä, kuka tai ketkä ovat syyllisiä. Rikoksen tekijä tulee yllättäen viime sivuilla selville ja tapahtumat vyöryvät päälle. Ehkä minua harmittaa eniten se, etten ole arvannut rikollisen henkilöllisyyttä. 

Lisätietoja:

https://otava.fi/kirjat/kaarmeiden-maa/

Kuningatar Charlotte

Julia Quinn ja Shonda Rhimes: Kuningatar Charlotte (2023)

Julia Quinnin (s. 1970) Bridgerton-sarjan alkuteos on kirjoitettu yhdessä tv-legenda Shonda Rhimesin kanssa ja tullut tutuksi Netflix-sarjan ansiosta.

Kuningatar Charlotte on todellinen historiallinen henkilö, mutta hän ei ehkä liene ollut niin tummaihoinen kuin kirjassa esitetään. Wikipedian mukaan hänellä on saattanut olla geneettistä perimää 1300-luvulta. Lisäksi hänen puolisonsa kuningas Georgen sairaudesta on hankala sanoa varmasti mitään.

Ajattelin, että tämän kirjan lukeminen olisi ollut harmitonta viihdettä, mutta rotusyrjintä ja lääketieteen nimissä tehdyt parannuskeinot saivat mieleni ankeaksi. Onneksi kuningattarella ja kuninkaalla oli onnellinen liitto ainakin jos lapsilukuun on luottaminen. Lapset ovat nousseet Iso-Britannian valtaistuimelle ja nykyisen hallitsijasuvun on kiittäminen esivanhempiaan.

Lisätietoja:

 https://juliaquinn.com/international/queen-charlotte-finland/

https://www.is.fi/kuninkaalliset/art-2000009585848.html 

Onnellisten saari

Eeva Louko: Onnellisten saari (2022)

Onnellisten saari -kirjan ilmestyessä siitä kohistiin varsin paljon. Luin kirjan Seven-pokkarina ja olin samaa mieltä siitä, että esikoisteos on monisyinen, taitava ja yllättäväkin. Harmillisesti pokkarin fonttikoko oli itselleni liian pieni, että lukeminen olisi sujunut vaivattomasti.

Kirjailija (s. 1982) halusi kirjoittaa itsensä ikäisille. Kieli on 2020-lukulaista ja henkilöt kolmekymppisiä tai eläkeläisiä. En löytänyt samaistumiskohdetta lukiessani ja päähenkilö Ronja vaikutti epämääräiseltä tyypiltä, jonka pään sisälle en päässyt. Kieli ja tapahtumat olivat tässä päivässä kiinni; itse koetun ja tuoreen tuntuisia. Muun muassa Lauttasaarta piinaavasta nuorisojengistä oli juttu iltapäivälehdessä pari päivää sitten. Jutusta ilmeni, että lauttasaarelaiset epäilevät jengin tulevan jostain muualta kuin Lauttasaaresta rötöstelemään sinne.

Onnellisten saari on sekoitus jännityskirjallisuutta, kauhukirjallisuutta ja psykologista draamaa. Henkilöhahmot punoutuvat toinen toisiinsa ja on helppo nähdä esikoisteos sarjan ensimmäisenä osana. Vähän samaan tapaan kuin Leena Lehtolaisen (s. 1964) Ensimmäinen murhani (1993). 

Kuriositeettina voin sanoa, että ystäväni kertoi, että hänestä teoksen teksti oli sellaista, jollaista minä olisin voinut parhaimmillani kirjoittaa. Tekstistä huokui viimeistely ja yksityiskohtien hionta, mutta myös se, että sanottavaa oli hieman liikaa.

Tällä hetkellä olen lukemassa sarjan toista osaa Käärmeiden maa (2023).

Lisätietoja:

https://www.sttinfo.fi/tiedote/eeva-loukon-esikoisdekkari-onnellisten-saari-on-taynna-koukuttavia-juonenkaanteita-ja-herkullisia-ihmissuhdesotkuja?publisherId=64311881&releaseId=69927136

https://mesta.net/eeva-louko-julkaisi-jatkoa-menestysdekkarilleen-kirjailijuus-on-itselleni-unelma-ammatti-ja-suuri-toteutunut-haave/ 

Perintöprinssi

Donna Leon: Perintöprinssi (2021)

Olen silloin tällöin lukenut Donna Leonen Brunetti-jännityskirjan. Ne ovat olleet kiehtovia Italian ja erityisesti Venetsian kuvaustensa vuoksi. Tässä kirjassa, kuten aiemmissakin teoksissa, keskitytään enemmän perheeseen, ruokaan ja elämänmenoon kuin rikoksiin. 

Muistini mukaan aiemmat kirjat ovat olleet nopeampitempoisempia eli rikoksia on tapahtunut ripeämmin. Nyt tuntui kuin kirjailija tai rikoskomisario Brunetti olisi muistellut ja kerrannut mennyttä ja huomannut elämän rajallisuuden. Perintöprinssi oli mielestäni kirja vanhenemisesta ja vanhuudesta.

Lisätietoja:

https://otava.fi/kirjat/perintoprinssi/

https://tuijata.com/tag/donna-leon/ 

 

Casablancan tarinankertoja

Fiona Valby: Casablancan tarinakiertoja (2022)

Kirjan kannessa on maininta, että Fiona Valby on maailmankuulu kertoja. Se sai minut ostamaan tämän kirjan; en ollut kirjailijasta aiemmin kuullut eikä takakannen esittely kiehtonut, mutta ajattelin, että tutustun uuteen kirjailijaan. Kansi oli kaunis.

Oli hieman hankala päästä kiinni kirjailijan tyyliin ja henkilöihin. Jotkut sanavalinnat tökkivät. Luin kuitenkin juonivetoisesti ja loppupuolella odotin, miten tarinat päättyvät. Lopulta olin varsin kiintynyt henkilöhahmoihin ja olisin halunnut tietää heidän elämästään enemmän.

Kirjailija on keskittynyt historiallisiin romaaneihin ja ilmeisesti toiseen maailmansotaan. Uusin suomennos Rue Cardinalen ompelijattaret (2023, alkuteos The Dressmaker's Gift) näyttäisi olevan rakenteeltaan samantyyppinen kuin Casablancan tarinankertoja.

Lisätietoja:

https://otava.fi/kirjailijat/fiona-valpy/

https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-kirjallisuus/kertomus-joka-levisi-liikaa-arviossa-fiona-valpyn-casablancan-tarinankertoja-2/

Yksinäinen perhonen

Gabriella Ullberg Westin: Yksinäinen perhonen (2015)

Pehmeäkantinen pokkari löytyi kirjaston kierrätyshyllystä ja otin sen, koska muistin hämärästi, että kirjasta oli uutisoitu sen ilmestyessä. Yhtenä päähenkilönä esiintyy poliisi Johan Rokka, jonka arveltiin olevan suomalaissyntyinen.

Kirja alkaa jouluisissa tunnelmissa, melkein kuin Suomessa oltaisiin. Sitten tyyli muuttuu amerikkalaiseksi väkivaltaelokuvaksi ja pian pornoksi. Välillä ollaan Ruotsissa ja välillä Italiassa. Mukana on jalkapalloa, raveja, muotimaailmaa, kommuunielämää, juoksua...

Kirja sijoittuu vuodenvaihteeseen 2012-2013, joten se on nostalginen ja ehkä sen vuoksi myös kieli tökkii paikoitellen. Kirjailija on jatkanut Rokka-sarjaa kahdella kirjalla: Juoksupoika (2016) ja  Pahan asiamies (2017). Nämä kirjat on käännetty myös saksaksi.

Lisätietoja: 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Gabriella_Ullberg_Westin

https://www.lukemista.fi/svenska/gabriella-ullberg-westin-ensamfjaril/ 

https://luetutnet.wordpress.com/2016/06/09/gabriella-ullberg-westin-yksinainen-perhonen/

Kadonnut aika

Suvi Vaarala: Kadonnut aika (2022)

Alle 50-vuotiaan Suvi Vaaralan esikoisteksessa Westend (2019) Vaarla tavoitti 90-luvun lama-ajan lasten sukupolvikokemuksen poikkeuksellisen osuvasti, kirjoittaa kustantaja. Itselleni tuli Kadonnutta aikaa lukiessa mieleen, että se on kirjoitettu ajasta ennen koronaa ja että kirjailija on minua hieman nuorempi. Kadonnut aika ajoittuu itselläni johonkin vuosiin 2010 - 2019.

Kadonnut aika kertoo neljän yksinäisen ihmisen elämästä, joita lapsuus ja rakkaus yhdistää. Elämälle etsitään mielekkyyttä, tarkoitusta ja kiinnekohtia. Lopulta tärkeintä ovat lapsuuden ystävät ja rakkaus. 

Pidin kirjan rakenteesta, vaikka ensimmäinen osa oli hieman haastava luettava. Ja kirjassa oli onnellinen loppu, ainakin aikuisille. 

Lisätietoja:

https://www.wsoy.fi/kirja/suvi-vaarla/kadonnut-aika/9789510453148

Atlas, Papa Saltin tarina

Lucinda Riley & Harry Whittaker: Atlas, Papa Saltin tarina (2023)

Luin viikon pikalainana päätösosan eli 8. osan Seitsemän sisarta -sarjasta. Sarjan alkuperäinen kirjoittaja Riley menehtyi syöpään, mutta hänen poikansa jatkoi kirjoitustyötä, että tekstit saatiin kansien väliin. Itse tarina oli selvillä Rileylle pitkään; saattaa olla tv-sarja tulossa...

Papa Salt vaikutti sarjan ensimmäisissä osissa omalaatuiselta "keräilijältä", sangen oudolta ja vastenmieliseltäkin tyypiltä. Sarjan päätösosa antaa vastauksia siihen, miksi tapahtui niin kuin tapahtui. Toki aiemmissakin osissa on ollut viitteitä Papa Saltin elämästä ja henkilöllisyydestä.

Jos kirja olisi ollut sarjan ensimmäinen, olisiko sisarten tarinoiden lukeminen ollut mielekästä? Todennäköisesti ei. Viihdyttävää lukemista, mutta välillä olin harmissani, kun en muistanut sisarten tarinoiden yksityiskohtia. Todellinen Riley-fani olisi lukenut kirjaa sarjan muiden osien kanssa samanaikaisesti!

Lisätietoja:

https://kirsinbookclub.com/2023/06/lucinda-riley-harry-whittaker-atlas-papa-saltin-tarina-paljastaa-kaikki-salaisuudet/

Albert Edelfelt

Ateneum: Albert Edelfelt (2023)

Kirjassa on runsaasti kuvia ja taustatietoa kansallistaiteilija Albert Edelfeltistä. Opin, että aikalaistaiteilijat tekivät samanlaisia maalauksia samoista aiheista. Kuka kopioi ketä? Taideopinnoissa Pariisissa syntyi kiinteitä ystävyyssuhteita.

Toinen pohdinnan aiheeni oli Edelfeltin vaimo Ellan de la Chapelle, jota Enni Mustonen kuvaa sairalloiseksi hienohelmaksi ilmeisesti Albertin siskon Bertan mustamaalaamana Syrjästäkatsojan tarina -sarjan Emännöitsijä-osassa (2016). Edelfeltien avioliitosta on ilmestynyt tuore tietokirja Maria Vainio-Kurtakko 2022: Sovelias liitto, kohtauksia Ellan de la Chapellen ja Albert Edelfeltin elämästä (suom. Kaisa Sivenius, alk. Ett gott parti, scener ur Ellan de la Chapelles och Albert Edelfelts liv, SLS). Ehkä tämä teos antaa tarkemman kuvauksen avioliitosta. 

Lisätietoja:

https://museoshop.fi/tuote/albert-edelfelt-suomenkielinen/ 

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009541652.html 

Murhan käsikirjoitus

Elly Griffiths: Murhan käsikirjoitus (2023)

Kirja on toinen osa sarjassa Harbinder Kaur tutkii. Edellisen osan lukemisesta oli aikaa, joten aivan helposti Harbinder ei hypännyt tarinaan mukaan. Kirja on itsenäinen teos, jossa keskiössä ovat vanhukset, Ukrainan sota, rikoskirjallisuus ja - tietysti - murhat.

Alkuperäinen The Postscript Murders ilmestyi vuonna 2020, jolloin Ukrainassa ei kaiketi virallisesti sodittu ja Krimin valtaus oli tehty jo aiemmin. Venäjän ja Ukrainan sota alkoi 24.2.2022, ja suomentaja lienee tehnyt ratkaisunsa tämän pohjalta. 

Kirjassa oli paljon asiaa ja aihetta, jopa liikaa tämänhetkiseen olooni. Loppuratkaisun hetki tuntui venyvän ja venyvän. Toisaalta kirja nosti esille tärkeitä ajankohtaisia aiheita eikä murhaajan henkilöllisyydellä lopulta ollut suurta merkitystä.

Lisätietoja:

https://www.tammi.fi/kirja/elly-griffiths/murhan-kasikirjoitus/9789520436063

Väärä sulhanen

Julia Quinn: Väärä sulhanen (2022)

Alkuperäisen Bridgerton-sarjan viimeinen 8. osa oli viihdyttävä luettava. Sarjassa itselleni parhaita osia olivat Kätketty perintö, Väärä sulhanen ja Hurmurin valloitus sekä ensimmäinen osa Salainen sopimus. Vähiten innosti Vastustamaton kiusaus. 

On mielenkiintoista havaita, miten eri tavoin lukijat suhtautuvat kuhunkin osaan. 

Lisätietoja:

https://ruusunnuppuja.blogspot.com/2023/06/julia-quinn-vaara-sulhanen.html?sc=1688278624374#c5799582702708394552

Saariston väkeä ja huvilaneitejä : Albert Edelfeltin porvoolaisia malleja : Albert Edelfelts modeller i Borgå = Skäribor och villafröknar

Jordas, Lillemor; Tamminen, Marketta; Syrjäläinen, Hanna-Kaarina; Sandberg, Markus; Albert Edelfeltin säätiö: Saariston väkeä ja huvilaneitejä : Albert Edelfeltin porvoolaisia malleja : Albert Edelfelts modeller i Borgå = Skäribor och villafröknar (2014)

Ateneumin taidemuseossa Albert Edelfeltin näyttelyssä oli iso valokuva Haikon huvilalle kokoontuneista ihmisistä ja valkoisesta paimenkoirasta. Koiran nimi alkoi kiinnostaa minua, joten etsin lisätietoa Edelfelteistä. 

Tämä kirja antoi lisätietoa Edelfeltin maalauksista ja niiden mallina olleista henkilöistä. Albert Edelfelt oli monipuolisempi taiteilija kuin ajattelin. Toisaalta hän oli myös perinteisempi kuin esim. tuon ajan neljä "maalarisisarta". Minulle Edelfeltistä muodostunut kuva on pitkälti peräisin Enni Mustosen Emännöitsijä-kirjasta. Saariston väkeä ja huvilaneitejä -kirja näytti paitsi mallit myös maalarin inhimillisemmän puolen. Luulin, että vain Pekka Halonen (1865 - 1933) palellutti mallejaan ulkona, mutta esimerkiksi Leikkiviä poikia rannalla -teosta maalatessa rannalla tuuli kylmästi. Valmiista maalauksesta huokuu kesäpäivän lämpö.

Lisätietoja:

https://www.porvoonmuseo.fi/tuote/saariston-vakea-ja-huvilaneiteja-albert-edelfeltin-porvoolaisia-malleja/

https://lukuneuvoja.blogspot.com/2015/03/lillemor-jordas-saariston-vakea-ja.html 

Taiteilijatoveruutta : Helene Schjerfbeck, Ada Thilén, Helena Westermarck ja Maria Wiik

Riitta Konttinen: Taiteilijatoveruutta : Helene Schjerfbeck, Ada Thilén, Helena Westermarck ja Maria Wiik (2014)

Ateneumissa käydessäni kiinnostuin Albert Edelfeltistä ja muista suomalaisista taidemaalareista. Edelfelt manittiin Maalarisiskoissa (2019) ja hän on läsnä myös Taiteilijatoveruutta-kirjassa.

Helene Schjerfbeck (1862-1946), Maria Wiik (1853-1928), Helena Westermarck (1857-1938) ja Ada Thilen (1852-1933) tulivat tutuiksi jo Niemensivun Maalarisiskot-teoksesta. Nyt oli mukava syventää tietämystään ja nähdä valokuvina taiteilijat ja heidän teoksiaan. Erityistä hilpeyttä herätti Schjertbeckin Toipilas (1888), kun olin lukenut maalauksen tekovaiheesta Maalarisiskot-sarjakuvaromaanista.

Lisätietoja:

https://hurmioitunut.blogspot.com/2014/10/taiteilijatoveruutta.html 

Maalarisiskot

Reetta Niemensivu: Maalarisiskot (2019)

Maalarisiskot on ilahduttava sarjakuvaromaani neljästä suomalaisesta naistaidemaalarista. Tarinassa on mukana pari miestaidemaalariakin, esim. Albert Edelfelt.

Nuori Helene Schjerfbeck matkustaa Pariisiin, kuten kaikki muutkin aikaansa seuraavat taiteilijat. Hänen ystävänsä Helena Westermack, Maria Wiik ja Ada Thilen opiskelevat jo kaupungissa ja Helene on innokas liittymään joukkoon. Naistaiteilijat muodostavat oman yhteisönsä ja kutsuvat toisiaan maalarisiskoiksi. He maalaavat ahkerasti, ovat kunnianhimoisia ja ottavat vaikutteita uusista suuntauksista. Kotimaassa tätä kaikkea ei arvosteta ja kritiikki on pahimmillaan murskaavaa. Maalarisiskot kertoo ystävyydestä, opinnoista, matkustamisesta, rakkaudesta ja unelmien tavoittelusta. 

Reetta Niemensivu on Parkanossa syntynyt ja Lahdessa vaikuttava sarjakuvataiteilija ja kuvittaja. Hän on hienosti tiivistänyt lähdemateriaalin tiedot helposti omaksuttavaan muotoon.

Lisätietoja: 

https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/maalarisiskot/

Sen edestään löytää

Terttu Autere: Sen edestään löytää (2020)

Juhani Kuikan tutkimuksia -sarjan 5. osa tuo mieleen sarjan 4. osan. Aluksi luulin jo lukeneeni kirjan. Saattaa olla, että olen 5. osaa aiemmin selaillut, mutta en kokonaan lukenut. Tähän blogiin en välttämättä ole merkinnyt kaikkea lukemaani... Onko selailu ja harppominen lukemista?

Oli hieman hankala keskittyä lukemaan kirjaa, joten lukemisessa kesti. Ajankuvaus oli tarkkaa ja sarjan henkilöhahmoihin oli mukava palata. Murhatutkimukset etenivät kuitenkin tuskallisen hitaasti ja putosin kärryiltä katkonaisen lukemiseni takia. Kansikuva oli kirjaan sopiva, mutta herätti itsessäni negatiivisia tunteita Elias Sorria kohtaan.

Lisätietoja: 

https://www.karisto.fi/sivu/tuote/sen-edestaan-loytaa/2715883

Kätketty perintö

Julia Quinn: Kätketty perintö (2021)

Olin sangen kyllästynyt Bridgerton-sarjaan luettuani Vastustamattoman kiusauksen. Lainasin kuitenkin seuraavan osan ja pidin lukemastani! Todennäköisesti aihe ja juoni vetosivat minuun.

It's In His Kiss (2005) - Kätketty perintö (2021) kertoo sisarussarjan nuorimmasta (Hyacinth) ja perheongelmaisesta viettelijästä. Pidin eniten kirjallisuusviitteistä, Hyacinthin käyttäytymisestä ja mielenkiintoisesta jännityskirjamaisesta juonesta. 

Tammen sivuilla näkyy, että Quinnilta on tulossa uusi suomennettu sarja. Olen lukemassa alkuperäisen sarjan viimeistä osaa, Väärä sulhanen, minkä jälkeen on luettavana enää sarjan 9. osa Ikuisesti yhdessä. Tämä osa sisältää ennen julkaisemattomia kertomuksia Bridgertonin sisarusten sekä heidän puolisoidensa ja ystäviensä vaiheista.

Lisätietoja:

https://www.tammi.fi/kirja/julia-quinn/bridgerton:-katketty-perinto/9789520430559 

Vastustamaton kiusaus

Julia Quinn: Vastustamaton kiusaus (2021)

Bridgerton-sarjan 6. osa oli minulle vähiten vastustamaton lukukokemus tästä sarjasta. Kirjan tapahtumiin viitattiin aiemmissa osissa, mutta ehkä kuolema ja sairaus olivat niin näkyvästi esillä, ettei vastustamattomalle rakkaudelle ollut tilaa.

Saattaa myös olla, että olen lukenut liikaa tätä sarjaa viime aikoina. 

Lisätietoja:

https://www.tammi.fi/kirja/julia-quinn/bridgerton:-vastustamaton-kiusaus/9789520427924

 

Täydellinen

Cecelia Ahern: Täydellinen (2018)

Viattomat-kirjan kirjoittaja Cecelia Ahern (s. 1981) jatkaa Celestine Northin jännittävää tarinaa jatko-osassa Täydellinen. Koska Viattomat oli niin ahdistava ja ajatuksia herättävä, Täydelliseen tarttuminen otti oman aikansa. Onneksi Täydellinen ei alun jälkeen tuntunut niin vaikealta aiheeltaan kuin ensimmäinen osa. 

Lukiessa tuli mieleen niin Outolintu kuin Orjattaresi. Vaikka Celestine vaikuttaa välillä tavalliselta teiniltä, hänellä on tarvittaessa ässä hihassa. Täydellisessä hän ei ole enää niin olosuhteiden armoilla kuin Viattomassa.

Lisätietoja:

https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512405336/taydellinen/

Kunniallinen aviomies

Julia Quinn: Kunniallinen aviomies (2023)

Koska yhden toisen kirjan lukeminen ei oikein innostanut, lainasin kirjastosta seuraavan Bridgerton & Rokesby -sarjan kirjan. Osa on sarjan neljäs, eikä jatkoa liene tulossa. Varsinaisesta, julkaisuajaltaan vanhemmasta Brigderton-sarjasta on muutama osa lukematta.

Kunniallinen aviomies pelastaa naapurintytön maineen ja löytää samalla elämänsä tarkoituksen. Sama juonikuvio on toistunut molemmissa kirjasarjoissa. Tässä kirjassa tulevat mielestäni eniten esille Bridgerton-sarjan henkilöhahmot. Taitavasti kirjailija on punonut kuviot kertomuksiinsa, jotka Google luokittelee saduiksi ja rakkausromaaneiksi.

Lisätietoja:

https://www.tammi.fi/kirjailija/julia-quinn

Viime aikoina luettua

Eeva Kolu: Korkeintaan vähän väsynyt (2020)

https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512419562/korkeintaan-vahan-vasynyt/

Lainasin kirjan kirjastosta nähtyäni Ylioppilasteatterin näytelmän kirjasta. Näytelmä oli mainio, vaikka aihe oli vakava. Itse kirja oli raskas luettava. Luin ensimmäiset sata sivua ja harpoin loput. Oli vaikea samaistua nuoreen kirjailijaan ja hänen monologiinsa. Tunnistan uupumuksen, masennuksen ja burnoutin oireet ja olen samaa mieltä, ettei itselle tai yhteiskunnalle riitä mikään. Riittämättömyyden tunteiden kanssa elää täydellisuuden tavoittelija ja elämän suorittaja.

Julia Quinn: Hurmurin valloitus (2021)

Julia Quinn: Kirjeystävä (2023)

Bridgerton-sarjan 4. ja 5. osat olivat vähemmän intohimoisia kuin sarjan alkupuolen osat. Ilmeisesti iäkkäämpien, kolmekymppisten,  henkilöiden elämässä ei tarvita palavia intohimon tunteita ja fyysistä kanssakäymistä niin paljon. Tai sitten tekstissä oli muita aiheita, jotka veivät huomion romantiikasta. Colin ja Eloise löysivät suunnan elämälleen; jäljellä on kolme alkuperäistä ja yksi jatko-osa luettavaksi tästä sarjasta.

Olen saattanut lukea muutakin, mutta nyt ei tule mieleen. Kesken on Viallisen jatko Täydellinen, jonka lukemista pelkään hieman. Jospa loppu ei ole miellyttävä?

Viallinen

Cecelia Ahern: Viallinen (2018)

Irlantilaisen Cecelia Ahernin (s. 1981) nuorille aikuisille suunnattu romaani oli ahdistava, mutta lukemisen arvoinen. Muistelen, että kirjailija on poliitikon tytär ja kirjoittanut kirjan Irlannin lähimenneisyydestä ja kodittomien oloista. Joka tapauksessa kirja on syntynyt todellisuuden pohjalta, mikä tekee siitä erityisen vaikuttavan.

Olen lukenut Ahernilta aiemmin muutaman aikuisten viihdekirjan. En ole lukenut hänen maailmanmenestykseen noussutta esikoisteostaan P.S. Rakastan sinua (2005), vaan pari muuta kirjaa (Tyttö peilissä,  Mitä huominen tuo tullessaan, ... ?). 

Viallisen jatko-osa Täydellinen (2018) on luettava, että tarina saa päätöksensä.

Lisätietoja:

https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512405329/viallinen/

Naamiaisten kaunotar

Julia Quinn: Naamiaisten kaunotar (2021)

Bridgerton-sarjan kolmas osa kertoo kahdesta "näkymättömästä", jotka löytyvät toisensa. Tarinassa on paljon viitteitä Tuhkimo-satuun.

Lisätietoja: 

https://www.tammi.fi/kirja/julia-quinn/bridgerton:-naamiaisten-kaunotar/9789520427016

Kaapparin morsian

Julia Quinn: Kaapparin morsian (2022)

Pokkari on kolmas osa tuoreempaa historiallista viihdesarjaa. Siinä on vähemmän seksiä kuin edellisessä osassa. Henkilöt tuntuvat olevan enemmän kiinnostuneita tiedosta ja tieteistä kuin seksin harrastamisesta. 

Hieman arvelutti lukea kaappareista ja kansainvälisestä politiikasta, mutta kirjassa vakka löysi kantensa. 

Lisätietoja:

https://www.tammi.fi/kirja/julia-quinn/bridgerton-and-rokesby:-kaapparin-morsian/9789520443559

Yllättävä rakkaus

Julia Quinn: Yllättävä rakkaus (2021)

Bridgerton-sarjan toinen osa oli mielenkiintoisempaa luettavaa kuin odotin. Salaisen sopimuksen (2020) lukemisen jälkeen oletin, että Anthony Bridgerton on tylsä tyyppi. Onneksi kirjassa keskityttiin enemmän Sheffieldin neiteihin, Edwinaan ja Kateen, jotka eivät ollet täysin perinteisiä seurapiirien kukkasia.

Historiallista romanttista viihdettä, jossa oli muutama koominen kohta.

Lisätietoja:

https://www.tammi.fi/kirja/julia-quinn/bridgerton:-yllattava-rakkaus/9789520426989

Taivas, mikä sisar!

Britta-Lisa Joutsen: Taivas, mikä sisar! (1969, 5. p.1975)

Tämä kirja oli lapsuusajan suosikkini! Sain kirjan luultavasti joululahjaksi. Samaistuin Anjaan, mutta myös amerikkalaiseen Katiin, joka tuli asumaan jyväskyläläiseen Pesolan perheeseen. Lapsena en ollut kulkenut junalla, käynyt Jyväskylässä saati Turussa. Helsingin kauppatori oli tuttu vain valokuvista. 

Taskuset-kirjasarjan 3. osa piti hankkia luettavaksi, kun halusin tarkistaa, miten kirja päättyy. Muistan lapsena toivoneeni kirjalle jatkoa. Sellaista ei ilmestynyt. Britta-Lisa Joutsenen (1925 - 2021) muuhun tuotantoon en ole tutustunut.

Aikuisena kirjan lukeminen oli edelleen viihdyttävää. Kotiteollisuus-termi herätti muistoja; kysyin äidiltä, mitä se tarkoitti (käsitöitä yms. "puhdetöitä"). Muistan myös ihmetelleeni Anjan murrosikäistä käytöstä ja aikuisten neuvoja. Olisi luullut, että professoriperheessä arvostetaan lukemista!

Lisätietoja:

https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au85e8e7a2-a0d0-4da6-8861-9507e8686f49

https://luetutlukemattomat.blogspot.com/2014/03/britta-lisa-joutsen-taivas-mika-sisar.html 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Britta-Lisa_Joutsen

Papan kanssa kahvilla

Lotta-Sofia Saahko: Papan kanssa kahvilla (2020)

Ostin tarjouspokkarin äidille, josko hän kiinnostuisi lukemaan. Pokkarin fonttikoko oli normaalia suurempi, joten ehkä äiti näkisi lukea ainakin suurennuslasin avulla. Äiti on aiemmin sanonut, ettei häntä kiinnosta vanhat asiat, historia ja menneisyys, mutta ehkä mieli on muuttunut.

Yllätyksekseni äiti kertoi, että on kirjassa sivulla 86! Ilmeisesti lukeminen itselle tutuista aiheista samanikäisen papan tarinoimana on ollut mielenkiintoista. Rupesin heti etsimään lisää luettavaa äidille. Saahkolta on ilmestynyt esikoisteoksen Papan kanssa kahvilla jälkeen muitakin kirjoja, mutta ne eivät liene äidin makuun.

Googlettelin isotekstisiä kirjoja ja havaitsin puutteen tarjonnassa. Kirjastojen poistomyynneistä sellaisia saattaa bongata, muttei juuri muuten. Antikvariaateista ostin muutaman kirjan kokeeksi. Saa nähdä, innostuuko äiti lukemaan lisää...

Lisätietoja:

https://www.youtube.com/watch?v=M8M8LA_eI7M

https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-kirjallisuus/mie-vahan-siun-tietomaaraa-lissaan-rouva-opettaja-papan-kanssa-kahvilla-kirjassa-muistellaan-karjalaa-ja-itketetaan-lukijaa/ 

Kuinka elefantti kasvatetaan

Alexander McCall Smith: Kuinka elefantti kasvatetaan (2022)

Mma Ramotswe tutkii -sarjan 21. osa on samankaltainen kuin sarjan aiemmat osat. Varsinaista tutkimustoimeksiantoa ei ole, mutta etsivätoimiston väki tutkii paria kolmea asiaa tuttuun tapaansa. 

Olisikohan kirja hieman synkempi kuin aiemmat? Ainakin siinä on norsujen salametsästystä, epätasa-arvoa elinolosuhteissa ja terveydenhuollossa. En tällä kertaa päässyt rentoon lukufiilikseen. 

Lisätietoja:

https://otava.fi/kirjat/kuinka-elefantti-kasvatetaan/

Yllätysvaimo

Julia Quinn: Yllätysvaimo (2022)

Bridgeton & Rokesby -sarja tullee kirjastoihin pokkariversiona. Sarjan kolmatta osaa, Kaapparin morsianta, on tilattu kirjastoihin. Koska kymmenisen vuotta tuoreempi sarja on pakollisella tauolla, siirtynen Bridgeton-sarjan pariin.

Pidin Quinnin (s. 1970) Neiti Bridgeton -kirjasta, ja Yllätysvaimo alkoi samansuuntaisesti. Kirjassa oli kuitenkin seksiä enemmän kuin aiemmissa kirjoissa. Ilmeisesti se kuvasti rakkauden syvyyttä... Sarjan rakenne on samanlainen kuin Bridgeton-sarjassa, joten ei ole yllätys, mitä kolmannessa osassa tapahtuu.

En tiedä, kehtaisinko lukea tätä pokkaria junassa tai bussissa.

Lisätietoja:

https://www.tammi.fi/kirja/julia-quinn/bridgerton-and-rokesby:-yllatysvaimo/9789520443535

Neiti Bridgerton

Julia Quinn: Neiti Bridgerton (2022)

Luettuani ensimmäisen osan Bridgerton-sarjaa, päätin lainata sukupolven aikaisempaan aikaan sijoittuvan Bridgerton & Rokesby -sarjan ensimmäisen osan Neiti Bridgerton. Teksti on kirjailijalle (s. 1970) tunnusomaista, ehkä hivenen sujuvampaa kuin edellisessä kirjassa. Rakenne on tässäkin kirjasarjassa samankaltainen kuin Bridgerton-sarjassa.

Lisätietoja:

https://www.tammi.fi/kirja/julia-quinn/bridgerton-and-rokesby:-neiti-bridgerton/9789520443511

Enkelit

Marian Keyes: Enkelit (2005)

En ole aiemmin lukenut irlantilaisen Keyesin (s. 1963) teoksia, ja Enkelit oli vaihteeksi mielenkiintoista lukemista. Kirja on kolmas osa ns. Walsh-sarjaa, joka kertoo irlantilaisesta Walshin perheestä ja sen viidestä erilaisesta tyttärestä. Sarja alkaa Keysesin esikoisteoksella Naura, Claire, naura (2001). Tänän kesänä ilmestyy sarjan 6. osa, jossa palataan Rachelin tarinaan (Rachelin loma 2002, Rachelin paluu 2023).

Enkelit-kirjassa perheen kolmas tytär Maggie joutuu kasvamaan ihmisenä, vaikka hän luulee jo olevansa kypsä ja vastuullinen aikuinen. Kolmekymppinen Maggie on varsin raskas tyyppi etsiessään itseään Hollywoodin ihmisviidakossa. En tiedä, haluanko lukea sarjan muita osia tämän kirjan perusteella. En löytänyt sisarusparvesta samaistuttavaa persoonaa...

Lisätietoja:

https://www.tammi.fi/kirja/marian-keyes/enkelit/9789520435202

Sydänsurujen historia

Henna Karppinen-Kummunmäki: Sydänsurujen historia (2022)

Lainasin kirjan kannen kuvan takia. Se toi mieleeni joskus lukemani Napoleonin ajasta kertovan romaanin. Yhdistän Napoleon Bonaparten (1769 - 1821) ja empirepuvut, joissa on korotettu vyötärö, toisiinsa. 

Kirjailijan tyyli oli pomppiva; välillä tuli omakohtaisia kokemuksia, välillä faktoja historiasta, kirjallisuudesta ja musiikista. Odotin ehkä jäsenneltyä, kronologisesti etenevää kirjoitusta, jossa otsikot ja väliotsikot helpottavat luetun sisäistämistä. Toisaalta tarvitseeko tietokirjan, joka on luokiteltu mm. YKL-luokkiin 14.8 ihmissuhteiden psykologia ja 90.2 yleinen kulttuurihistoria, olla jäsennelty? Itse mietin eri aikojen tapakulttuuria ja käyttäytymistä eli luultavasti menisi minulla  luokkaan 90.2.

Karppinen-Kummunmäki on aikaisemmin julkaissut teoksen Lavatanssien hurma (2020), mikä näkyi Sydänsurujen historiassa. Itse pidin eniten historiaesimerkeistä, menneiden aikojen tapauskertomuksista.

Lisätietoja:

https://kirjat.finlit.fi/sivu/tuote/sydansurujen-historia/4169900 

https://areena.yle.fi/podcastit/1-63264767

 

Lyhdynkantajat

Elly Griffiths: Lyhdynkantajat (2022)

Luin sarjan 12. kirjan pikalainana pikaisesti. Lukemista häiritsi, kun en muistanut henkilöiden nimiä. Etenkin uhrit menivät sekaisin muistissani.

Edellisen osan tapahtumista on hypätty kaksi vuotta eteenpäin, mikä sekin vieraannutti. Luultavasti 13. osassa Yöhaukat (2023) palataan taas tuttuun ympäristöön.

Lisätietoja:

https://www.tammi.fi/kirja/elly-griffiths/lyhdynkantajat/9789520425241

Puuvillatehtaan perijä

Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan perijä (2022)

Puuvillatehtaan perijä jatkaa Puuvillatehtaan varjossa (2021) -teoksen tarinaa. Kirjailija pääsee kertomaan Suomen kirjastolaitoksesta ja Turun historiasta 1900-luvun alussa. 

Juonipaljastuksena se, että kirjailija hyppää sarjan kolmannessa osassa iloiselle 20-luvulle ja jättää siis ensimmäisen maailmansodan, Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen väliin. Puuvillatehtaan kilpailija ilmestyy kesällä 2023.

Lisätietoja:

https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512428175/puuvillatehtaan-perija/

Ikimetsien sydänmailla

Mikko Kamula: Ikimetsien sydänmailla (2017)

Mikko Kamulan (s. 1982) esikoisteos Ikimetsien sydänmailla on saanut jatkoa kolmen osan verran. Kuusiosainen Metsän kansa -sarja kertoo Juko Rautaparran uudisraivaajaperheestä 1400-luvun Savossa. Vuonna 2022 ilmestyi neljäs osa Kalevan pojat.

Ikimetsien sydänmailla on kiinnostava kirja, mutta minulle fyysisesti hieman liian painava luettava. Olen päässyt sivulle 83, ja harkitsen äänikirjan tilaamista. 

Lisätietoa:

https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512403578/ikimetsien-sydanmailla/

http://www.kirsinkirjanurkka.fi/2017/02/mikko-kamula-ikimetsien-kansa.html 

Bridgerton: Salainen sopimus

Julia Quinn: Bridgerton: Salainen sopimus (2020)

Koska lukeminen ei ole innostanut meneillään olevan kirjan kohdalla, kävin kirjastossa lainaamassa umpimähkää jotain luettavaa. Palautushyllyssä oli rivi Bridgerton-sarjan kirjoja, joten kävin hyllystä hakemassa sarjan ensimmäisen osan.

Yhdysvaltalainen Quinn (oikealta nimeltään Julie Pottinger, s. 1970) on julkaissut kirjan vuonna 2000 ja kirjasarjasta on tehty Netflix-sarja, minkä johdosta kirjat on käännetty myös suomeksi. Kirjalliset ansiot ovat sangen vähäiset, mutta oli virkistävää vaihteeksi lukea Lontoon 1800-luvun alun seurapiireistä. Lukiessa häiritsi modernin kuuloiset sanat, kuten happihyppely, ja väkivaltaisen puheen määrä. 

Sarjassa on 8 osaa eli kirja jokaiselle Bridgertonin perheen lapselle. Perheen äidin Violetin tarina on julkaistu erillisenä kirjana, ja sarja on jatkunut Bridgerton & Rokesby -sarjana palaten ajassa taaksepäin.

Bridgerton-sarja:

• The duke and I (2000) - Salainen sopimus (kovakantinen kirja 2020) Daphne
• The Viscount who Loved Me (2000) - Bridgerton: Yllättävä rakkaus (2021) Anthony
  
• An Offer from a Gentleman (2001) - Naamiaisten kaunotar (2021) Benedict
  
• Romancing Mister Bridgerton (2002) - Hurmurin valloitus (2021) Colin
  
• To Sir Phillip with Love (2003) - Kirjeystävä (2022) Eloise
  
• When He Was Wicked (2004) - Vastustamaton kiusaus (2022) Francesca
  
• It's In His Kiss (2005) - Kätketty perintö (2022) Hyacinth
  
• On the Way to the Wedding (2006) - Väärä sulhanen (2022) Gregory
  
• The Bridgertons: Happily Ever After (2013) - Ikuisesti yhdessä (2022) Kooste + Violet
  

 

Bridgerton & Rokesby -sarja 1700-luvulta:

• Because of Miss Bridgerton (2016) - Neiti Bridgerton (2022)
• The Girl with the Make-Believe Husband (2017) - Yllätysvaimo (2022)
  
• The Other Miss Bridgerton (2018) - Kaapparin morsian (2023)
  
• First Comes Scandal (2019) - Kunniallinen aviomies (2023)
  

 

Queen Charlotte - Bridgerton: Kuningatar Charlotte (toukokuu 2023) Netflix-sarjaan liittyvä julkaisu. Julia Quinn ja Shonda Rhimes kirjoittavat vuonna 2023 Netflixiin tulevan uutuussarjan taustaksi romaanin kuningatar Charlotten ja kuningas Yrjö III:n rakkaustarinasta.

Lisätietoa:

https://www.tammi.fi/kirja/salainen-sopimus/9789520426057

https://juliaquinn.com/series/bridgertons/ 

Kuokkavieraana kuolema

Terttu Autere: Kuokkavieraana kuolema (2019)

Neljäs Juhani Kuikan tutkimuksia -dekkari palaa ensimmäisen osan maisemiin. Enemmän kuin murha, minua kiinnostivat sukulaissuhteet ja muut ihmissuhteet sekä tarinan eteneminen. 1930-luku on läsnä hyvässä ja pahassa. 

Lisätietoja:

http://www.dekkaripaivat.fi/node/918

https://www.karisto.fi/sivu/tekijat/autere-terttu 

Toivon Ankkuri

Metropoliitta Panteleimon: Toivon Ankkuri (2020)

Toivon Ankkuri on kahdeksas 1960-luvulle sijoittuva Koskijärvi-sarjan osa. En oikein päässyt kiinni juonesta. Henkilöt tuntuivat käyttäytyvän järjettömästi, ilman näkyvää motiivia. 

Kartanomiljööseen muuttanut vaihtoehtoista elämäntapaa noudattava Toivon Ankkuri -yhteisö aiheuttaa närää paikkakunnalla, ja pian tapahtuu henkirikos. Uskonto on enemmän läsnä kuin aiemmissa teoksissa?

Sarjassa on 10 osaa; seuraavat Vienan risti (2021) ja Kolme viestiä (2022). Olen kuunnellut Vienan ristin, joten seuraavana vuorossa olisi Kolme viestiä.

Lisätietoja:

https://www.myllylahti.fi/kirjat/rikos-ja-jannitys/toivon-ankkuri-detail