Glen Duncan: Viimeinen ihmissusi (2013)
Olen yrittänyt lukea brittiläisen Glen Duncanin (s. 1965) ihmissusitrilogian ensimmäistä osaa ainakin kerran aikaisemmin. Alku on mielestäni tympäännyttävä: elämään kyllästynyt keski-ikäinen ihmissusi vatvoo elämäänsä, juo, tupakoi ja nai sekä tappaa ihmisiä ravinnokseen. Samantyyppinen alku on Anne Ricen Veren vangit (1976, suom. 1992) -teoksessakin, mutta päähenkilö on vampyyri. Brittiläiset taitavat olla enemmän kallellaan ihmissusiin; Harry Potterissakin on ihmissusi, mutta oliko vampyyri? Viimeinen ihmissusi -kirjassa on toki vampyyrejäkin, jotka tulevat yhtä huonosti toimeen susien kanssa kuin Twilight-sarjassakin. Duncanin trilogiaa on mainostettu "aikuisten Twilightinä".
Duncanin romaani oli minusta vastenmielinen, enkä hirveästi anna arvoa eettiselle pohdinnalle (onko oikein tappaa elääkseen?) tai historiallisille yksityiskohdille (Jake on elänyt 200 vuotta). Tajunnanvirtamaisesti etenevä teksti oli puuduttavaa luettavaa, kun ei kiinnostanut ja koska toistoa oli liikaa. Koko kirja, mm. seksikohtaukset, oli kirjoitettu miesnäkökulmasta. Tiettyä viehätystä oli alatyylin ilmaisujen yhdistämisessä muuten sivistyneeseen proosaan. Pieni houkutus syntyi lukea trilogian toinen osa, jossa on muu päähenkilö "äänessä". Ehkäpä Ihmissuden morsian (2014) kiinnostaisi minua enemmän?
Lisätietoja:
http://like.fi/kirjat/viimeinen-ihmissusi/
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176006282780#.Wj54PzeYPcs
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti