Juuli Niemi (s. 1981) on kirjoittanut neljä
runokokoelmaa (Tara, Pitkästä ilosta, Yömatkat, Tuhat tytärtä) ja yhden
novellikokoelman (Tule hyvä) ennen tätä Junior Finlandian voittanutta Et kävele yksin -teosta. Ostin kirjan joululahjaksi 17-vuotiaalle pojalle, kuten minulla oli ollut tapana tehdä edellisten Junior Finlandia -palkittujen kirjojen kanssa. Kirjan kansi oli epäilyttävä ja luontaantyöntävä sekä tyttömäinen: poika ei tähän oma-aloitteisesti tarttuisi.
Lukeminen oli aluksi työlästä, koska en tajunnut "kertojan" tajunnanvirtamaisia tekstejä ja 15-vuotiaan Adan maailma oli niin "päänsisäinen". Vähitellen pääsin kertomuksen imuun Adan ja Egzonin mukana. Kuten olin lukenut arvioinneista, kirjailija tavoitti hyvin nuorten maailman ja esimerkiksi kuvasi hyvin Adan ensihumalaa. Kirjailija ei todellakaan aliarvioi nuoria, mutta voi paikoin yliarvioida lukijan käsitysmaailman. Monessa kohtaa olin aivan ulkona siitä, missä mennään ja ihmettelin, että ymmärtäisikö 15-vuotias tekstiä minua paremmin. Helppolukuisiin ja juonellisiin teksteihin tottunut uupuu rakkaustarinan kiemuroissa ennen teoksen loppumista. Kirjailija kiittelee edesmennyttä Seita Vuorelaa (1971 - 2015) ja minusta tuntuu, että kirjailijan tyyli on nykyisen laatunuorisokirjaillisuuden mukaista. Itselleni tuli lukiessa samanlainen tunnelma kuin Vilja-Tuulia Huotarisen kirjasta Valoa, valoa, valoa (Junior Finlandia vuodelta 2011).
Minulle tuli tästä kirjasta surullinen olo. Olisi mukava tietää, mitä nuoret itse tästä kirjasta ajattelevat.
Lisätietoja:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti