torstai 15. syyskuuta 2016

Murha Mesopotamiassa

Agatha Christie: Murha Mesopotamiassa (2010)

Agatha Christien (1890 - 1976) syntymästä oli vuonna 2010 kulunut 120 vuotta. Murder in Mesopotamia (1936) ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1957. Lukemani teos oli kuudes, tarkasetettu painos ja varsin luettava sellainen. Christien luoma Hercule Poirot -hahmo pääsi kirjan kansien väliin Stylesin tapaus (1920) -romaanissa ja pysyi tuotannossa mukana 70-luvulle asti. Kirjailijan kerrotaan kyllästyneen luomaansa hahmoon, mikä mielestäni näkyy esim. Murha Mesopotamiassa -kirjassa. Sairaanhoitaja Amy Leatheran on teoksessa kertojana ja hän on erittäin rehellinen kuvatessaan ensikohtaamistaan kuuluisan yksityisetsivän kanssa. Ei voi välttyä ajatukselta, että Amyn ajatukset kuvastavat kirjailijan tuntoja.

Olen lukenut ja katsonut paljon Christien tuotantoa. Murha Mesopotamiassa -kirjaa en muista lukeneeni aikaisemmin, mutta varma en voi olla. Tiesin, etteivät kirja ja televisioelokuva ole yksi yhteen. Elokuvan katsomisesta on hieman aikaa, enkä ollut aivan varma murhaajasta lukiessani. Saatoin siis epäillä kaikkia henkilöhahmoja kertoja-Amysta alkaen. Teos oli mielenkiintoista luettavaa perinteisen arvoitusdekkarin ystävälle. Koska luvut olivat lyhyitä, illalla ehti lukea monta "vielä yksi" -lukua.

Lisätietoja:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hercule_Poirot
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/agatha-christie
http://www.tornio.fi/
http://www.kirjasampo.fi
http://www.kemia-lehti.fi/Murharouvan_myrkyt_.pdf


keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Italialaiset kengät

Henning Mankell: Italialaiset kengät (2007)

Henning Mankell (1948 - 2015) tunnetaan paremmin Wallander-dekkarisarjastaan sekä Afrikkaan sijoittuvista romaaneistaan kuin muista kaunokirjallisista teoksistaan. Olen lukenut Mankellin tuotantoa 2000-luvun alkuun asti; muistaakseni Ennen routaa (2003) on viimeisin lukemani kirja, enkä esim. koskaan lukenut Leopardin silmä -teosta (2004), vaikka sen lainasin. Sain Italialaiset kengät (ruotsalainen alkuteos 2006) siskoltani lainaan. Hän ja hänen miehensä olivat pitäneet kirjasta. Siskosta päähenkilössä, Frederik Welinissä, oli jotain samaa kuin minussa. Minä taas pidin päähenkilöä kirjailijan alter egona. Jossain lehtihaastattelussa Mankell on todennut, että voi juoda viikko tolkulla kahvia samasta, pesemättömästä kupista ja muutenkin elää omassa rauhassaan.

Italialaiset kengät kertoo saarella elävästä entisestä kirurgista, joka joutuu toteamaan, että elämää ei pääse pakoon. Teos pohtii paljon yksinäisyyttä, vanhenemista, juurettomuutta ja ruotsalaista nyky-yhteiskuntaa. Lukiessa minulle tuli tunne, että olen nähnyt televisiosta ohjelman, joka perustui löyhästi romaaniin. Muistan asuntovaunun ja italialaisen kenkämestarin (yritän olla paljastamatta liikaa). En muista, oliko ohjelma ruotsalainen vai suomalainen. Googlettamalla en löytänyt tietoa kyseisestä ohjelmasta.

Mankell jatkaa Italialaisten kenkien tarinaa Ruotsalaiset saappaat -teoksellaan vuonna 2015. Ruotsalaiset saappaat -teosta kirjoittaessaan Mankell tiesi sairastavansa parantumatonta syöpää. Pitänee lukea hänen viimeiseksi jäänyt teos.  


Lisätietoja:

http://www.boksampo.fi/

DekkariNetti

torstai 1. syyskuuta 2016

Kuntokuurin saldo

Elokuun kuntokuurini alkoi lupaavasti. Hölkkäsin, jumppasin ja söin terveellisesti kaksi ensimmäistä viikkoa ja paino tippui lupaavasti. Hyvin alkanut painonpudotus kariutui kuitenkin flunssaan ja synttärisyömiseen. Flunssaisena en voinut liikkua ja lääkittiin oloa karkilla. Liikunnan puutteesta akilesjänteet, nilkan nivelsiteet ja jalkapöytä kipeytyivät ja lihakset kramppasivat. Tai sitten syynä oli flunssa, stressi ja liikasyönti. Elokuun viimeiset päivät olivat tuskaisia, koska olin syönyt niin paljon karkkia ja sellaista, mitä en normaalisti syö. Aineenvaihdunta oli pysähdyksissä ja jumpassa mahan kanssa hyppely raskasta.

Elokuun kuntokuurini saldo on +800 g läskiä lisää. Kehonkoostumusvaakani mukaan minulla ei ikinä aikaisemmin ole ollut näin paljon rasvaa. Ikävintä on, että olin kolme kiloa hoikempi kuurin alkupuolella. Näyttää siltä, että mitä enemmän yritän laihtua, sitä enemmän painan.

Elokuu opetti minulle kohtuutta kaikessa. Nyt syyskuun alussa voin käyttää oppimaani hyödyksi. Tärkeintä minulle lienee muiden stressin ja mielialan hallintakeinojen käyttö syömisen sijaan. Jos aika käy pitkäksi tai turhaudun, en avaakaan karkkipussia vaan lähden kävelylle?

Luulenpa, että painoni tippuu kilon tai pari lähipäivinä, kun suolisto tyhjenee. Syyskuun kuntokuurini alkaa siis samalla tavalla kuin elokuussakin. Nyt yritän edetä maltillisemmin, ettei keho taistele muutosta vastaan. Kaapit on syöty tyhjiksi herkuista, eikä uusia herkkuja hankita edes vierasvaraksi. Normaali syöminen, liikunta ja nukkuminen ovat tavoitteena; siis normaali eläminen, jossa ruoka tai kilot eivät ole pääosassa.