Paluu entiseen

Tällä viikolla jumppaa tulee vain kuusi tuntia. Pidän taukoa perjantaina ja lauantaina. Jumpat ovat menneet ok ja vointi on ollut kohtuullinen.

Uteliaisuuttani kävin vaa'assa tiistaina: paino oli yhtä alhaalla viimeksi 8.3.! Olen syönyt noin 600 kilokaloria "ylimääräistä", mutta toivon, että viikonloppuna vaa'an lukema on vielä pienempi ja lihasprosentti on kasvanut. Ainakin olkapää-, hauis- ja yläselän lihakset näyttävät tulleen paremmin esiin.

Blogger temppuilee, joten päivitän kuulumiset tähän:

Paino on 600 g vähemmän kuin tiistaina. Kolmessa viikossa (8.3. - 30.3.) se ei ole paljon, vauhti noin kilo kuukaudessa. Tämä tarkoittaa, etten ole tavoitteessani heinäkuun lopussa. Nyt tiputettavaa on 6,7 kg. Lihasprosentti on 32 %:a.

Jos tiputan painostani vielä 10 %:a, lihasprosentin luulisi kasvavan itsestään viitisen prosenttia, ynnäilee blondi. Vajaan seitsemän kilon tiputtaminen tulee olemaan hidasta, mutta onneksi olen jo lähellä normaalia painoindeksiä (pari kiloa liikaa painoa). En todellakaan usko painoindeksiin, mutta joku mittari pitää olla. Saa nähdä miten vaaka reagoi painonpudotukseen; nouseeko lihasprosentti?

Hyvää kesäaikaa!

Lempidekkaristini

Pirkko Arhippa: Tii taa Taneli (2013)

Taisi olla vuosi 2005, kun löysin Pirkko Arhipan dekkarit. Jostain kumman syystä en ollut aikaisemmin niitä kirjastossa huomannut, vaikka luulisi A:lla alkavan sukunimen pistävän silmään. Nyt olen lukenut kaikki Arhipan dekkarit ja suunnittelen lukevani ne uudelleen. Tii taa Taneli on kirjailijan 35. dekkari. Vuonna 1935 syntynyt kirjailija aloitti teoksella Murha on sydämen asia vuonna 1968 ja on jatkanut tasaiseen tahtiin siitä asti. Dekkarien tapahtumat sijoittuvat useimmiten Turkuun ja Naantaliin, mutta Sysmäkin on päässyt kansien väliin. Wikipedian ja Kirjasammon mukaan Pirkko Arhippa on julkaissut useilla muillakin salanimillä.

Tii taa Tanelissa tutkivina poliiseina ovat Varpu Ahava ja Tiia Vuoristo. Tapahtumapaikkana Merigolf-golfkeskus sekä Turku. Alku menee tapahtumapaikan ja henkilöiden esittelyyn. Tutkimusten edetessä Varpu ja Tiia haluavat puhuttaa monia monta kertaa. Jotenkin juoni junnaa paikoillaan. Lyhyesti kerrataan Varpu Ahavan elämänkulku ja kerrotaan syömiset ja siivoukset. Sitten onkin aika paljastaa murhaaja.

Muuttuuko ihminen iän myötä, vai onko hän jo lapsena "valmis".

Lisätietoja:

Kirjasampo

Dekkarinetti

Helsingin Sanomat 2012

NettiET 2013

Minna Canthin ja tasa-arvon päivä

Maanantaina ja tänään tuli nautittua ylimääräistä, ensin työn puolesta ja tänään leivoskahvien merkeissä. Noin 2 000 kilokaloria ylimääräistä, mutta en ota paineita. Keho on huutanut roskaruokaa ja sai nyt mitä halusi.

Maanantaina jumpassa reisilihakset olivat kipeinä. Tiistain tunti peruttiin ja olin kevyehkössä niska-selkä-jumpassa. Tänään olen menossa pumppiin kuluttamaan edes osan leivoskaloreista. Loppuviikko mennee normaalisti, ellen sairastu. Vähän on väsynyt olo ja keskisormi edelleen arkana (häiritsi sunnuntaina punnerruksissa ja eilen kuminauhan venyttelyssä).

En ota paineita viikonlopun punnituksesta, sillä tiedän, ettei paino ole tippunut. Hormonaalisista syistä johtuen alkuviikosta on ajoittain tuntunut, että housut tippuvat päältä, mutta loppuviikosta on luvassa turvotusta. Siksi en ole huolestunut syömisistänikään.

Toinen osa

Tuula T. Matintupa: Laululintu (2013)

Luin toisen Alina Mänty -dekkarin ensimmäisen perään. Ehkä tottuminen kirjailijan tyyliin tai hahmoihin teki lukemisesta helpompaa. Teoksen rakenne oli samanlainen kuin ensimmäisessä osassa, ja nyt oli helppo lukea rivien välistä syyllinen / syylliset. Loppuyllätyksenkin arvasin!

Laululintu on ollut keväällä 2013 varatuimpien teosten listalla, joten lukijoita riittää.

Lisätietoja:

Suomi lukee

Kirjavinkit

Paino nousee?

Olin eilen ja tänään pumpissa, koska en ehtinyt normitunnille. Sen takia olkavarret ovat hellinä. Tällä viikolla tulee seitsemän ryhmäliikuntatuntia ja vain kymmenen tuntia kävelyä täyteen. Hieman harmittaa, kun en mennyt kahvakuulaan, vaikka tilaa tunnille olisi ollut.

Ylimääräistä herkuttelua hillomunkin ja muffinsin muodossa. Lisäksi kuivatut luumut ovat maistuneet erittäin hyvin. Oletettavasti painoni on noussut viime viikkoisesta.

Pumpissa levypainojen nousu on sentään positiivista!

Tuttu dekkaristi

Tuula T. Matintupa: Syntymään tuomittu (2012)

Olen lukenut kirjailijan aiemmat dekkarit, kuten Kuolema kulkee kesässä (1996) sekä Aleksanteri Piippo -dekkarit (1999 - 2008) lukuunottamatta viimeisiä teoksia.

Ensimmäisissä dekkareissa kuului entisen opettajan ääni ja erityisesti koulukuvaukset olivat minulle piinallisia. Piippo-dekkareita oikein odotin, kunnes kiinnostus lopahti.

Syntymään tuomittu oli mielenkiintoinen takakansitekstin perusteella. Kirja on ensimmäinen Alina Männystä kertova teos. Toinen, nimeltään Laululintu, ilmestyi vuonna 2013. Ensimmäisessä kirjassa esitellään rikosylikonstaapelin lähipiiri ja perhetausta, mutta kahden henkirikoksen tutkinta vie suurimman osan ajasta. On mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan jatko vie Alinaa. Aika epävarmalta poliisilta hän vaikuttaa...

Matintupa esittelee varsin stereotypisiä hahmoja, eivätkä juonikuviot ole kovinkaan ihmeellisiä, mutta kirjan haluaa lukea loppuun selvittääkseen kuka on murhaaja.

Syntymään tuomitussa on moderneja teemoja vähän liikaakin. Laululintu-teoskin käsittelee pinnalla olevia aiheita. Ajankohtaisuus tuoreutta teosta, mutta tuo myös laskelmoidun vaikutelman. Ei lempikirjani, mutta ajanvietteeksi sopiva kirja.

Lisätietoja: 

Kirjasampo
Keskisuomalainen
Dekkaripäivät-arvio

Normiviikko

Tämä viikko on tarkoitus mennä normirutiinilla eli kaksi tuntia kävelyä päivässä ja seitsemän tuntia ryhmäliikuntaa viikossa.

Maanantain RVP oli rankka, tiistain Zumba nopeatahtinen ja tämänpäiväisessä pumpissa vedin niin paljon kuin jaksoin. Olo on kuitenkin suht hyvä, loppuviikko mennee suunnitelmien mukaan. Kunhan kunto taas palautuu, lisään liikunnan määrää. Kotona on kahvakuula ja voisin kokeilla HIIT:ä kotioloissa.

Olen lisännyt proteiinin määrää kananmunilla ja rahkalla - erikseen syötynä :) Tuntuu, että kohta kananmunat tulevat korvista ulos, ei ole nälkä ja ruuansulatus tökkii. On turvonnut olo. Pitänee lisätä veden juontia, pyrkiä nukkumaan ja vähentämään stressiä. Hiljaa hyvä tulee...

Biologianopettajan mietteet

Judith Schalansky: Kirahvin kaula: kehitysromaani (2013)

Luettuani Helsingin Sanomien kirja-arvostelun, halusin saada Schalanskyn (v. 1980 syntynyt graafinen suunnittelija) teoksen luettavakseni. Aihe oli kutkuttava: biologianopettaja entisen Itä-Saksan alueelta mietiskelee biologiaa, oppilaitaan, elinympäristön muutosta ja omaa elämäänsä.

Entisenä biologianopettajana saatoin samastua kirjan Inge Lohmarkiin, joka pitää tiukkaa kuria luokassaan, miettii biologiaan liittyviä asioita ja keskittyy työhönsä jättäen muun elämän taustalle. Voisi kuvitella, että työorientoituneella viisikymppisellä naisella ei ole muuta elämää. Vähitellen Inge Lohmarkista paljastuu inhimillinenkin puoli: hänellä on aviomies ja tytär sekä elettyä elämää takana.

Teoksessa on paljon yhdeksäsluokkalaisten ja lukiolaisten biologiaa, pienen maaseutukaupungin ahdinkoa, koulujen lakkautuksia ja muutosvaatimuksia. Teksti on varsin puuduttavaa, jos biologia on vieras ala. Välillä Inge Lohmark paljastaa jotain itsestään tai muista ihmisistä, minkä ansiosta tarinaa jaksaa lukea. Myös kauniit, biologisesti tarkat piirrustukset ilmavoittavat kirjaa.

Mielestäni Judith Schalansky on luonut uskottavan ja totuudenmukaisen kuvan muutospaineissa kamppailevasta vanhenevasta opettajasta ja yhteisöstä. Jotkut ovat löytäneet teoksesta huumoria, mutta minusta Inge Lohmarkin mietteet ovat teräviä, ilkeitä tai tosia. Todennäköisesti aihe osuu liian lähelle, eikä naurata.

Lisätietoja:

Helsingin Sanomien kirja-arvostelu 21.11. 2013
Maailmankirjat.ma-pe.net/
Kustantaja Tammen tuotetiedot