Petra Delicado ja merkityt tytöt

Alicia Gimenez Bartlett: Petra Delicado ja merkityt tytöt (2012)

Espanjalainen kirjailija on syntynyt vuonna 1951 ja aloittanut Petra Delicado -sarjan vuonna 1996. Tässä ensimmäisessä osassa on hyvin koettavissa espanjalainen kulttuuri 1990-luvulla. Kirjoitustyyli on omanlaisensa ja kaikki on kirjoitettu yhteen pötköön, mikä häiritsi aluksi lukemista. Jotain kiehtovaa tyylissä kuitenkin on. Juonen pääpaino ei ole rikostutkinnassa, joka nytkähtelee eteenpäin täysin sattumanvaraisesti. Kirjassa on paljon dialogia, aivan kuin Serranon perheessä, ja baarissa notkumista ja syömistä. Espanjalaista elämänmenoa?

Muistan jostain lukeneeni, että Petra Delicado -sarjan kaunokirjalliset ansiot paranevat sarjan edetessä. Ainakin kirjojen pohjalta on tehty yksi 13-osainen televisio-sarja vuonna 1999 ja kirjasarja on suosittu Espanjassa ja Saksassa.

Lisätietoja:

https://www.tammi.fi/kirja/alicia-gimenez-bartlett/petra-delicado-ja-merkityt-tytot/9789513193997

https://fi.wikipedia.org/wiki/Alicia_Gim%C3%A9nez_Bartlett   

Taskunovellit

Vilja-Tuulia Huotarinen (toim.): Taskunovellit (2013)

Huotarisen toimittama novellikokoelma on fyysisesti pienikokoinen ja tekstiltään nopealukuinen. Kirjassa on 12 novellia, joista yksi on sarjakuvanovelli, eikä novellien pituus ylitä 10 sivua. Lainasin Taskunovellit sen sisältämän Petri Tammisen novellin vuoksi.

Alussa on paljon mieskirjailijoiden ja lopussa naiskirjailijoiden novelleja. Piti tarkistaa sisällysluettelosta, että tekijöiden sukupuolijakauma oli tasa-arvoinen. Naisten kirjoittamat novellit olivat hieman selkeämpiä kuin miesten kirjoittamat; niissä oli enemmän tarttumapintaa minunlaiselleni lukijalle. Kuten kirjallisuusblogeissa mainitaan, kirja kävisi hyvin opiskelumateriaaliksi.

Vilja-Tuulia Huotarinen on minulle tuttu kirjasta Valoa, valoa, valoa (Junior Finlandia vuodelta 2011). 

Lisätietoja:

http://kirjastolehti.fi/artikkelit/vilja-tuulia-huotarinen-toim-taskunovellit/

http://www.kirsinkirjanurkka.fi/2013/03/vilja-tuulia-huotarinen-toim.html

Tappajan tyttöystävä ja muita rikoksia

Leena Lehtolainen: Tappajan tyttöystävä ja muita rikoksia (2018)

Lehtolaisen dekkarit ovat jatkuvasti lainassa, joten sain tämän kertomuskokoelman käsiini vain varaamalla. Kirjan teksti oli ilahduttavan isolla fontilla ja rivivälit olivat väljät. Tarinoita luki mielellään ja nopeasti. Lehtolaisen dekkarisarjoihin liittyvät henkilöt, kuten Maria Kallio ja Hilja Ilveskero, olivat mukana muutamassa kertomuksessa. Moni tarina oli ajankohtainen ja ajatuksia herättävä. Viimeiset kertomukset liittyivät talveen ja jouluun ja loppupuoli kirjasta oli mielestäni toiveikas. Hyvä niin, sillä olin kirjan keskivaiheilla ahdistunut kaikista ongelmista ja ihmiskohtaloista.

Tappajan tyttöystävä ja muita rikoksia oli tuttua Lehtolaista. Kirjailija nostaa yhteiskunnallisia ongelmia esille, mutta kirjoittaa myös pitämistään asioista, kuten musiikista. En ollut lukenut aiemmin yhtäkään teoksen kertomusta.

Lisätietoja:  

https://www.tammi.fi/kirja/leena-lehtolainen/tappajan-tyttoystava/9789513199890

http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=LehtolainenLeena

Mitfordin murhat

Jessica Fellowes: Mitfordin murhat (2018)

Fellowesin 1920-luvulle sijoittuva, tosielämään pohjautuva rikosmysteeri oli hidastempoinen. Ajankuvaus ja historialliset faktat olivat kohdallaan, mutta juoni eteni hitaasti ja nytkähdellen eteenpäin. Lisäksi kirjan teksti oli pienikokoista, mikä haittasi lukemista. Lontooseen ja kartanomiljööseen sijoittuva tarina toi mieleen Kate Mortonin Paluu Rivertoniin -teoksen, joka oli huomattavasti vetävämpi luettava.

Mitfordin perheen elämää seurataan Fellowesin kirjoittamassa toisessa romaanissa Nuori, kaunis ja kuollut (2019). Todennäköisesti luen sen jossain vaiheessa...

Lisätietoja:

https://otava.fi/kirjat/mitfordin-murhat-2/ 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mitfordin_sisarukset 

   

 

Mittoja ja tilaustöitä

Maija Kajanto: Mittoja ja tilaustöitä (2019)

Toimittaja Maija Kajannon seitsemän vuotta hioma esikoisteos olisi jäänyt lukematta, ellei Kotiliedessä olisi ollut kirjasta lukuvinkki, jossa kehuttiin teosta raikkaaksi ja piristäväksi. Minulle teoksen nimi ja kansi olivat hieman luotaantyöntäviä. Ensimmäiset sivut toivat mieleen Anneli Kannon Ihan pähkinöinä (2018) -teoksen, mutta sitten teksti lähti viemään ja ihan eri suuntaan.

Hyvä etten lukenut kirjaa siltä istumalta (tai sohvalta makuulta)! Kolmekymppisen Titan elämään saattoi hyvin samaistua ja mielenkiinnolla odotin, mitä seuraavaksi tapahtuu. Mukava ja mukaansatempaava kirja; suosittelen!

Lisätietoja:

http://www.myllylahti.fi/kirjat/romaanit/mittoja-ja-tilaust%C3%B6it%C3%A4-detail

https://www.kaupunkiuutiset.com/jutut/maija-kajannon-esikoisteos-on-kepea-kirja-kolmikymppisten-kamppailusta-ja-uupumisesta-tyoelamassa-64702

Anopinhammas

Eppu Nuotio: Anopinhammas (2018)

Luin Ellen Lähteen tutkimuksia -sarjan edellisen osan Myrkkykeiso (2017) kuukausi sitten. Samat sivutarinat jatkavat tässäkin osassa. Olin jo unohtanut, että Ellen oli aikeissa lähteä puutarhamatkalle Andalusiaan, ja espanjalainen aloitus oli hieman hämmentävä. Muuten teos oli mielestäni parempi ja sujuvampi lukea kuin Myrkkykeiso. Nimensä mukaisesti teos keskittyy anoppeihin.

En ymmärrä, kun yksi jos toinenkin kirjallisuusbloggari pitää tätä sarjaa hyvän tuulen dekkarisarjana, jossa on ilahduttavan vähän verta ja ahdistusta. Sarja kuuluu ilman muuta Cozy Crime -genreen, mutta minua ahdistaa pari- ja ihmissuhdeväkivalta olipa se sitten henkistä tai fyysistä. Kirjailijan esittelemien hahmojen hyväntahtoisuuteen ei voi luottaa, vaan kaikkia joutuu epäilemään. Lukiessa minulle tulee tunne, että maailmassa on hyvin vähän hyvää jäljellä.

Lisätietoja:

 https://otava.fi/kirjat/anopinhammas-2/

http://dekkarinetti.tornio.fi/NuotioEppu

Adelen kysymys

Joel Haahtela: Adelen kysymys : pienoisromaani (2019)

Joel Haahtela (s. 1972) on yksi lempikirjailijoistani, joten lainasin hänen tuoreimman teoksensa pikalainana. Pienoisromaanin saattoi lukea muutamassa tunnissa. Kirjailijan tyyli on aiemmin viehättänyt minua, mutta nyt päähenkilö Heikin kolmeviikkoinen vaeltelu luostarissa ja uskontotieteellinen pohdinta pyhimysmyytin ympärillä ei sytyttänyt. Heikki analysoi liikaa ja kaikkea, ja hänellä oli vaikea olla uudessa elämäntilanteessa.

Adelen kysymys käsittelee ihmeitä ja ihmisenä olemista. Yksin jäämisen pelko, isyys ja vanhemmuus sekä uskonto ovat keskiössä. Vanhemmat siirtävät omat kipeät kokemuksensa ja käsityksensä huomaamattaan lapsilleen ja ylisukupolvinen kierre syntyy. Onneksi teos saa uutta tuulta purjeisiinsa puolen välin jälkeen ja loppu on valoisampi kuin alku. Heikistä paljastuu asioita, jotka selittävät hänen käyttäytymistään, ja lopulta hänelle toivoo kaikkea hyvää.

Lisätietoja:

https://otava.fi/kirjat/adelen-kysymys/

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/me-kaikki-ihmiset-olemme-haavoittuneita-ja-heikkoja-sanoo-psykiatri-ja-kirjailija-joel-haahtela/

Paluu Rivertoniin

Kate Morton: Paluu Rivertoniin (2012)

Australiassa vuonna 1976 syntyneen Kate Mortonin esikoisteos Paluu Rivertoniin lunasti lukuromaanilupauksensa. Kuusisataasivuinen teos oli fyysisesti iso, mutta sen lukeminen oli vaivatonta lukuunottamatta viimeistä, neljättä osaa, joka oli hieman kiireisen ja kireän oloinen muihin osiin verrattuna. Kirjallisuusblogiessa valiteltiin jatkuvaa siirtymistä aikatasolta toiselle (1920-luku ja nykyisyys), mutta se ei minua haitannut kuin vasta neljännessä osassa. Kirjailija osasi rakentaa koukkuja menneeseen tarinaan ja nykyisyyteen, eikä lukeminen käynyt liian raskaaksi. Jännite säilyi lähes koko teoksen ajan.  

Pidin lukemastani ja oletettavasti samanlaisia herkkuja on luvassa lisää! Mortonin tuotannossa samat teemat ja rakenteet näyttävät olevan läsnä. Häneltä on suomennettu viisi teosta:

• Paluu Rivertoniin, 2012 Bazar, suom. Hilkka Pekkanen, ilmestyy uudelleen Otavan kustantamana 2019 (House at Riverton, 2006)
• Hylätty puutarha, 2014 Bazar, suom. Hilkka Pekkanen (The forgotten garden, 2008)
• Kaukaiset hetket, 2015 Bazar , suom. Natasha Vilokkinen (The distant hours, 2010)
• Salaisuuden kantaja, 2016 Bazar, suom. Hilkka Pekkanen (The secret keeper, 2012)
• Talo järven rannalla, 2017 Bazar, suom. Hilkka Pekkanen (The lake house, 2015)
• Kellontekijän tytär, 2019 Otava, suom. Hilkka Pekkanen ja Tuukka Pekkanen
• (The clockmaker’s daughter, 2018)

Lisätietoja:

https://www.bazarkustannus.fi/kirja/paluu-rivertoniin/

https://otava.fi/kirjailijat/kate-morton/

https://www.katemorton.com/