Takashi Hiraide: Kissavieras (2016)
Japanilaisen runoilijan Takashi Hiraiden (s. 1950) pienoisromaanin kansi on hyvin viehättävä kissaihmisen silmään. Lainasin teoksen kannen ja hämärästi mieleeen muistuvan arvioinnin takia, ja luin kirjan siltä istumalta alusta loppuun. Japanilainen elämäntapa ja kulttuuri avautuivat teoksessa, joka oli enemmän kuin pienen kissan aiheuttamia hassuja tuokiokuvia. Kirjan tapahtuma-aikaan, 1980-luvun lopussa vanhaa Japania, esim. rakennuksia, oli nykyistä enemmän jäljellä. Kirja alkaa seikkaperäisellä kuvauksella kolmekymppisen pariskunnan asuinrakennuksesta. Opin, että tatami on rakennusten pinta-alayksikkö (90 x 200 cm) sen lisäksi, että se on lattiamateriaali.
Pikkuisen Chibin astuessa sievin askelin kirjan sivuille ja pariskunnan elämään lukuintoni kasvoi huomattavasti. Kissoilla, kuten muillakin eläimillä ja luonnolla, on paljon symbolisia merkityksiä japanilaisille. Hiraiden runollinen tyyli tulee hyvin esille myös vanhan puutarhan kuvauksessa. Alussa kirjailijan tyyli ja tekstin fonttikoko vaativat hieman totuttelua.
Kauniista teoksesta jäi haikea olo. Mietin edesmenneitä kissalemmikkejäni ja elämänpuroa, joka virtaa jatkuvasti eteenpäin. Elämästä säilyy vain sirpaleisia tuokiokuvia, koskettavia ja kipeitäkin.
Lisätietoja:
http://kustantamo.sets.fi/kirja/kissavieras/
http://www.ennenjanyt.net/2016/11/japani-kissojen-valtakunta/
http://www.kissakas.fi/ajankohtaista/320-komea-kissakirjavuosi-2016
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti