Sari Pöyliö: Pölynimurikauppias ja muita äitien erehdyksiä (2014)
Kemijärveläinen toimittaja Sari Pöyliö (s. 1966) julkaisi erikoisteoksensa alkuvuodesta. Luin novellikokoelmasta Helsingin Sanomista, ja viimeisen kuukauden aikana olen bongannut kirjan kirjaston uutuushyllystä pariin otteeseen. Viime viikolla lainasin teoksen ja luin neljä ensimmäistä novellia. Keskustelin kirjasta äitini kanssa, ja eilen luin viimeiset neljä novellia.
Dekkareiden välissä luettuna teos tuntui virkistävältä. Musta huumori ei ollut onneksi mustimmasta päästä, ja aika moneen novelliin saattoi samaistua. Äiti-tytär-suhde ei meillä ole ainakaan vielä kirjassa kuvatun kaltainen, mutta ehkä muutaman vuoden kuluttua näin on. Naissukupolvien ketjuun saatoin itseni toki liittää.
Teoksessa tavataan seitsemän erilaista äitiä tyttärineen. Kahdeksannessa novellissa nämä seitsemän äitiä kokoontuvat yhteen ja he saavat tietää äidistään ja tyttäristään. Viimeinen novelli on yhteenvetomaisuudessaan hyvä; on mukava kuulla, miten henkilöhahmojen elämä jatkuu. Tyyliltään viimeinen novelli on unenomainen ja poikkeaa aiemmista novelleista. Mietin, olisiko teoksen loppu voinut olla toisenlainen.
Lisätietoja:
YLE 2014
Atena Kustannus
HS 2014
sunnuntai 23. marraskuuta 2014
maanantai 17. marraskuuta 2014
Lepakkomies
Nesbo, Jo: Lepakkomies (2001)
Ensimmäinen Harry Hole -dekkari Flaggermusmannen (Lepakkomies) ilmestyi vuonna 1997 ollen Norjassa vuoden paras rikosromaani ja seuraavana vuonna Pohjoismaiden paras rikosromaani. Vuonna 2013 ilmestyi 10. Harry Hole -romaani nimellä Poliisi.
Minulla on ollut pitkään aukko sivistyksessä, kun en ollut lukenut yhtään Nesbota (s. 1960). Lepakkomies on ollut hyvin lainattu teos ja vasta alkukuusta sain pokkariversion käsiini. Harry Hole on oslolaispoliisi, joka selvittää norjalaisen pikkujulkkiksen murhaa pahamaineisessa King's Crossissa Sydneyssä. Hänellä on apunaan aboriginaali Andrew, jolla myös on paljon salaisuuksia. Tarina lähtee hitaasti käyntiin, kun Harry tutustuu Austraaliaan ja erilaisiin ihmisiin. Rikoksen selvittely ei etene ja Harry on jo palaamassa Norjaan, mutta ratkeaakin ryyppäämään ikävien tapahtumien seurauksena. Hän jää Sidneyin ja pähkäilee vaaleiden nuorten naisten sarjamurhaajan henkilöllisyyttä.
Lueskelin teosta pari sivua kerrallaan. Yhdessä kohtaa epäilen käännelleeni kirjan sivuja unissani, kun minulla ei ollut mitään hajua siitä, kuinka Andrew joutui sairaalaan. Tai sitten Nesbolla on tapana tehdä hyppäyksiä kertomuksissaan? Kieli oli nykyaikaista sisältäen englanninkielisiä lauseita.
Lukiessa minulle syntyi kuva Harry Holesta hintelänä, vaaleana, "anteeksi, että olen olemassa" -tyyppinä, joten yllätyin, kun hän tarttui miestä kauluksista ja nosti ylös. Kirjassa mainitaan, että Harry on pitkä ja lihaksikas, mutta jotenkin hänen nimensä ja kuvauksensa piirtää mieleeni pienen ihmisen. Nettilähteen mukaan Harry Hole on syntynyt 1963, on 192 cm ja painaa 95 kiloa. Normipoliisi siis?
Kävin tänään lainaamassa toisen Harry Hole -romaanin, Torakat. Saa nähdä, lämpenenkö Nesbon rikosromaaneille.
Lisätietoja:
Ensimmäinen Harry Hole -dekkari Flaggermusmannen (Lepakkomies) ilmestyi vuonna 1997 ollen Norjassa vuoden paras rikosromaani ja seuraavana vuonna Pohjoismaiden paras rikosromaani. Vuonna 2013 ilmestyi 10. Harry Hole -romaani nimellä Poliisi.
Minulla on ollut pitkään aukko sivistyksessä, kun en ollut lukenut yhtään Nesbota (s. 1960). Lepakkomies on ollut hyvin lainattu teos ja vasta alkukuusta sain pokkariversion käsiini. Harry Hole on oslolaispoliisi, joka selvittää norjalaisen pikkujulkkiksen murhaa pahamaineisessa King's Crossissa Sydneyssä. Hänellä on apunaan aboriginaali Andrew, jolla myös on paljon salaisuuksia. Tarina lähtee hitaasti käyntiin, kun Harry tutustuu Austraaliaan ja erilaisiin ihmisiin. Rikoksen selvittely ei etene ja Harry on jo palaamassa Norjaan, mutta ratkeaakin ryyppäämään ikävien tapahtumien seurauksena. Hän jää Sidneyin ja pähkäilee vaaleiden nuorten naisten sarjamurhaajan henkilöllisyyttä.
Lueskelin teosta pari sivua kerrallaan. Yhdessä kohtaa epäilen käännelleeni kirjan sivuja unissani, kun minulla ei ollut mitään hajua siitä, kuinka Andrew joutui sairaalaan. Tai sitten Nesbolla on tapana tehdä hyppäyksiä kertomuksissaan? Kieli oli nykyaikaista sisältäen englanninkielisiä lauseita.
Lukiessa minulle syntyi kuva Harry Holesta hintelänä, vaaleana, "anteeksi, että olen olemassa" -tyyppinä, joten yllätyin, kun hän tarttui miestä kauluksista ja nosti ylös. Kirjassa mainitaan, että Harry on pitkä ja lihaksikas, mutta jotenkin hänen nimensä ja kuvauksensa piirtää mieleeni pienen ihmisen. Nettilähteen mukaan Harry Hole on syntynyt 1963, on 192 cm ja painaa 95 kiloa. Normipoliisi siis?
Kävin tänään lainaamassa toisen Harry Hole -romaanin, Torakat. Saa nähdä, lämpenenkö Nesbon rikosromaaneille.
Lisätietoja:
Tilaa:
Kommentit (Atom)