"Seisoessani siinä kirjaston ulkopuolella Cow Lanella ajattelin, että taivaassa kirjasto on varmasti auki vuorokauden ympäri, seitsemänä päivänä viikossa. Eipäs kun kahdeksana päivänä viikossa.
Luin keväällä Helsingin Sanomista arvostelun Alan Bradleyn esikoisteoksesta ja mielenkiintoni heräsi. Lupailtiinhan teoksessa olevan samaa henkeä kuin Agatha Christien dekkareissa. Kaksi kuukautta sitten teos osui silmiin kirjaston hyllystä ja lainasin sen.
Sain aluksi luettua 34 sivua ja sitten keksin kaikenlaista puuhaa, etten ehdi tarttua kirjaan. 11-vuotias Flavia de Luce vaikutti rasittavalta henkilöltä, enkä kokenut tarpeelliseksi kuluttaa aikaani hänen seurassaan. Edellinen viikonloppu meni flunssaisena lepäillen ja sain luettua kirjan loppuun. Ehkäpä kirja on hieman haastava kaikkine englantilaisen elämän kuvauksineen, kirjallisuusviittauksineen ja kemiatietoineen. Juonikuviot kehittyvät verkalleen ja murhat olivat sivuseikka tapahtumien kulussa. Mielestäni hyvin christiemäistä, tulipa mieleeni myös P.D. James. Kun on tottunut nykyaikaisiin, suoraviivaisiin dekkareihin, vanhahtavaan tyyliin mukautuminen vei aikansa.
Mukavaa oli, että kirjassa markkinoitiin kirjastoa ja lukemista. Minusta kirjailija oli paikoin hyvin uskottava kuvatessaan 11-vuotiaan tytön mielenliikkeitä. Tarina olisi ollut aivan erilainen, jos päähenkilönä olisi ollut poika. Nyt päästiin valottamaan tyttöjen ja naisten asemaa Briteissä vuonna 1950. Kanadalaissyntyinen kirjailija (s. 1934) irvailee lempeästi briteille ja on päässyt Flavia de Luce -sarjassaan jo kuudenteen teokseen:
The Sweetness at the Bottom of the Pie v. 2009, suom. Piiraan maku makea 2014
The Weed That Strings the Hangman's Bag, suom. Kuolema ei ole lasten leikkiä 2014
A Red Herring without Mustard
I Am Half-Sick of Shadows
Speaking from Among the Bones
The Dead in Their Vaulted ArchesLisätietoja:
www.faviadeluce.com
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti