Unohdettujen unelmien kirjasto

Liisa Putkonen: Unohdettujen unelmien kirjasto (2023)

Varasin Putkosen (s. 1973) teoksen kirjastosta, koska tarvitsin jotain mieltä piristävää kuten kirjan päähenkilö Aina. Sukellus kesäiseen Keski-Suomeen oli miellyttävä, vaikkeivat kaikki tapahtumat aivan avautuneet minulle. Henkilöt elivät tämän päivän Suomessa, mutta kirjasto oli menneisyydestä. Tämä ristiriita häiritsi entistä kirjastoihmistä yllättävän paljon!

Kirjassa on paljon sananlaskuja ja viittauksia lastenkirjallisuuteen sekä klassikoihin. Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintytär -kirjaa en ole lapsena lukenut varmaan sen vuoksi, että kirja ilmestyi suomeksi vuonna 1981. Melukylän lapset, Vaahteramäen Emeli ja Peppi Pitkätossu ovat sentään tuttuja! Vasta aikuisena olen nähnyt elokuvan Ronja, ryövärintyttärestä. Pitänee korjata puute kuuntelemalla tai lukemalla kyseinen teos.

Kirjassa mainitaan Fjodor Dostojevskin Rikos ja rangaistus (1866), Maija Kajannon Korvapuustikesä (2022, lisätietoja linkki 2:sta.) ja muutama klassikkorunoilija. Kirjastotyön ohella Aina ehtii etsiä juuriaan ja saada piristystä elämäänsä uusien ihmissuhteiden myötä.

Lisätietoja:

https://www.tammi.fi/kirja/liina-putkonen/unohdettujen-unelmien-kirjasto/9789520452841

https://www.wsoy.fi/kirja/maija-kajanto/korvapuustikesa/9789510480984 

Seurapiirineidon opas onnenongintaan

Sophie Irwin: Seurapiirineidon opas onnenongintaan (2023)

Jos Medbergin Kultaportin kaunottarissa debytantit tuskailevat vaihtoehtojensa vähyyttä 1870-luvun Turussa, Irwinin esikoisteoksessa Seurapiirineidon opas onnenongintaan sama tapahtuu vuoden 1818 Englannissa. Säätyläisnaisilla oli vain vähän mahdollisuuksia ansaita tuloja työllään, joten rikkaisiin naimisiin pääsy oli ainoita vaihtohtoehtoja. Kuten kirjan takakannessa mainitaan, teos sijoittuu Bridgerton-sarjan tanssiaisten maailmaan, mutta humoristisemmalla otteella.

Kittyn Talbot kantaan huolta sisaruksistaan ja kodistaan. Siksi hän lähtee Lontoon seurapiireihin metsästämään rikasta puolisoa. Mukaan lähtee Cecily-sisko, johon samaistuin enemmän kuin ovelan viekkaaseen Kittyyn, joka selviää tilanteesta kuin tilanteesta. 

Ensi vuonna Irwiniltä (s. 1994) ilmestyy Seurapiirineidon opas skandaaleihin, joten pääsen taas kurkistamaan Austinin ajan maailmaan.

Lisätietoja:

https://www.bazarkustannus.fi/kirja/seurapiirineidon-opas-onnenongintaan-2/

 

Kultaportin kaunottaret

Sara Medberg: Kultaportin kaunottaret (2018)

Kultaportin kaunottarissa Medberg (s. 1979) siirtyy Austinin ajoista 1870-luvun Turkuun, mutta toki Austin ja erityisesti Ylpeys ja ennakkoluulo maintiaan useasti. 

Oli mielenkiintoista lukea tyttöjen kasvatuksesta ja koulutuksesta eikä pieni romantiikka haitannu ollenkaan. Hieman häiritsi, kun kreivejä ja paroneja tuntui olevan ihmeen paljon Turussa. Toki kirjassa oli myös porvareita ja heidän tyttäriään. Paronintytär Adele Wilenius ja markiisintytär Margaretha Chateau saavat rinnalleen Beatricen, joka hänkin on kaunis, taitava ja älykäs.

Pidin lukemastani, vaikka juoni oli ennalta-arvattava. Muutama kiemura pääsi toki yllättämään!

Lisätietoja:

https://otava.fi/kirjat/kultaportin-kaunottaret/

Pariisi yhdelle ja muita kertomuksia

Jojo Moyes: Pariisi yhdelle ja muita kertomuksia (2019)

Lainasin novellikokoelman kirjastosta lukeakseni vihdoin teoksen. Olen nimittäin vuosia sitten kirjan jo kertaalleen lainannut ja lukematta palauttanut.

Koska ahnehdin pikalainoja luettavaksi liikaa, Moyesin (s. 1969) novellikokoelma jäi taas lukematta! Takakannen perusteella kirja on auvoisaa eskapismia viikonlopun ratoksi. Kirjassa on 11 tarinaa alkaen Pariisi yhdelle -novellista. 

Ehkäpä uusin lainan ja luen kirjan ensi viikonloppuna!

Lisätietoja:

https://www.gummerus.fi/fi/kirja/9789512414680/pariisi-yhdelle-ja-muita-kertomuksia/

Edit Södergran: elämä

Agneta Rahikainen: Edit Södergran: elämä (2023)

Olen katsonut runoilija Edit Södergranista (1892 - 1923) tv-dokumentin, josta jäi mieleen se, että hän kiipeili mielellään puissa ja muutama runo, kuten En ole nainen, olen neutri (Vierge Moderne, esim. Kohtaamisia 1982), mitä en silloin enkä nytkään oikein ymmärrä.

Rahikainen on koonnut kansien väliin lähes kaiken, mitä Södergranin elämästä on jäänyt jäljelle. Tietokirja on tietokirja, joten jännittäviä juoruja tai turhaa spekulointia on turha odottaa. Halusin tietää, millainen ihminen Södergran on ollut, kun kaunokirjallisissa teoksissa on ristiriitaisia kuvauksia hänestä samaan tapaan kuten esim. Albert Edelfeltistä. 

Edit Södergranin äiti Helena oli hänkin epäsovinnainen ja aikalaisiaan modernimpi henkilö. Edit Södergran eli monikulttuurista elämää Pietarissa opiskellen ja runoillen eri kielillä. Sairastuminen tuberkuloosiin ja poliittiset olot muuttivat elämän kulkua. Södergranin runouden merkitys on paljastunut vasta hänen kuolemansa jälkeen. Suomenruotsalaiset miesrunoilijat saivat rinnalleen suomenruotsalaisen naisruonoilijan, joka uudisti runoutta monella tapaa. 

Ihmisenä Södergran jää arvoitukseksi. Huomaan yhdistäneeni Södergraniin Helene Schjerfbeckin (1862 - 1946) kasvot. Varmaan olen ajatellut, että sairastelu on riuduttanut boheemin Södergranin ulkonäön. Mutta hän onkin moderni uusi nainen.

Lisätietoja:

https://kustantamo.sets.fi/kirja/edith-sodergran-elama-2/

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/21/edith-sodergran-runoilija-edella-aikaansa 

Wakanda forever

Black panther: Wakanda forever (Marvel 2018, 2022)

Vuoden 2018 elokuvassa pääosissa olivat miehet ja tässä uusimmassa vuoden 2022 elokuvassa naiset. Katsoin elokuvan iltamyöhällä, mikä oli virhe. Sen verran adrenaliinia nostattava toimintaelokuva oli kyseessä, ettei nukkumisesta heti tullut mitään.

Ensimmäinen elokuva oli oudon kiehtova ja itselle paikoin koominen. Nyt kun tiesi, mitä odottaa, saattoi katsoa elokuvaa supersankari-elokuvana. 

Lisätietoja:

https://www.imdb.com/title/tt9114286/

Murha paremmissa piireissä

Lynn Messina: Murha paremmissa piireissä (2023)

Lainasin kirjan uteliaisuuttani pikalainana kirjastosta, koska takakansiteksti sanoi kirjan yhdistävän Jane Austinin ja Agatha Christien. Minulle jäi hieman epäselväksi, mihin aikaan Beatrice Hyde-Clare ratkaisee -sarjan ensimmäinen osa sijoittuu, mutta Bea ei ole - ainakaan vielä - neiti Marple. Yhdysvaltalainen kirjailija kuvaa osuvasti Englannin yläluokkaista elämää ns. Yrjöjen aikakaudella 1714–1830 (Regency). Jane Austin eli 1775 - 1817.

Kuten usein, minun oli hieman haastavaa päästä kirjaan sisään. Bea vaikutti aluksi olevan Alan Bradleyn aikuiseksi kasvanut Flavia de Luce, jolta saattoi odottaa mitä vain. Vähitellen vakuutuin, kun asiaa oli toistettu riittävän usein, että Bea on “A feisty heroine hiding behind a mousy facade...” kuten alkuteoskessa A Brazen Curiosity (2018) mainitaan. Hiirimäinen olemus saattaa sekin olla yksipuolinen näkemys orvosta Beasta.

Messina on kirjoittanut sarjaa useamman vuoden ja osia on ilmestynyt 11. Suomennettuna on sarjan toinen osa Jadetikarin arvoitus (2023), jonka lukeminen kiinnostaa minua luultavasti sen takia, että haluan tietää, onko  Kesgraven herttua edelleen kuviossa mukana.

Lisätietoja:

https://aulakustannus.fi/kirjat/murha-paremmissa-piireissa

https://lynnmessina.com/beatrice-hyde-clare/