Raili Mikkanen: Teatteriin! Ida Aalbergin nuoruus (1990)
Palasin jälleen äänikirjoihin ja kuuntelin Raili Mikkasen (s. 1941) teoksen Teatteriin!, joka kuvasi Ida Aalbergin (1857–1915) nuoruutta. Tähän näyttelijättäreen olin törmännyt jo Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoissa, kun Edelfelt maalasi vuonna 1902 muotokuvaa Kansallisteatterin diivasta.
Vieläköhän Ida Aalbergintiellä Helsingissä on opiskelija-asuntoja?
Lisätietoja:
https://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat/teatteriin-ida-aalbergin-nuoruus
Enni Mustonen: Tekijä (2022)
Äänikirjojen kuuntelun jälkeen teki mieli lukea kirjaa. Onnistuin lainaamaan kevään uutuuskirjan pikalainaan. Luin Syrjästäkatsojan tarinoiden viimeisen osan, joka sijoittui 1960-luvulle ja Marimekon syntyaikoihin. Muistaakseni kirjailijan oli tarkoitus tehdä sarjaan useampiakin osia kuin kymmenen, mutta tähän on hyvä lopettaa historiallinen romaanisarja.
Lisätietoja:
Fjodor Dostojevski: Rikos ja rangaistus (1866)
Kuuntelin Dostojevskin (1821 - 1881) tunnetuimman romaanin Rikos ja rangaistus äänikirjana. Suomennoksen vuotta en löytänyt, mutta lukija puhui vanhahtavalla, itäsuomalaisella tavalla. Kirjasammon perusteella luettiin vuoden 1907 suomennosta. Romaani julkaistiin ensin 12-osaisena jatkosarjana, minkä vuoksi siinä on paljon osia ja lukuja.
Tämä teos on odottanut lukemista pitkään. Nyt se on kuunneltu! Raskolnikovin kuumehoureiset ajatukset eivät oikein vetäneet ja realistinen kuvaus oli paikoin liikaa. Tietämättömänä, mihin aikaan romaani sijoittui, etsin johtolankoja. Maailmanlaajuinen rutto tuli ennustettua, mutten sentään pitänyt sitä koronaepidemian ennusteena.
Lisätietoja:
Raili Mikkanen: Aurora: keisarinnan hovineito (1998)
Finlandia Junior -palkittu Ei ole minulle suvannot! Aino Kallaksen nuoruus -teos vuodelta 2002 on jäänyt mieleen.
Kuuntelin Aurora Karamzinin elämäkerran mielelläni, kunhan olin päässyt yli lukijan äänenpainoista ja ääntämyksestä. Lukija on varmasti sopiva nuorille kuuntelijoille. Auroran tarina herätti mielenkiinnon hänen sukuunsa. Aurora Karamzinin pojantytär Aurora Demidov meni naimisiin prinssi Arseni Karageorgevitsin kanssa 1892. Heidän poikansa Jugoslavian prinssihallitsija Paul Karageorgevits oli naimisissa Tanskan ja Kreikan prinsessan Olgan kanssa. Heidän tyttärensä prinsessa Elisabeth on amerikkalaisen filmitähden Catherine Oxenbergin äiti. On jännittävää, että Suomen Porista on päätynyt useampikin neito kansainvälisiin seurapiireihin ja prinsessaksi, herttuattareksi, kreivittäreksi... Auroran sisarentytär kreivitär Marie Linder (o.s. Mussin-Puschkin) kirjoitti osittain omaelämänkerrallisen teoksen Aikamme nainen (1867, myös Stella-nimellä tunnettu teos). Hän kuoli varhain vain 29 vuotiaana, mutta Eva Aurora Charlotta Demidov Karamzin (o.s. Stjernvall) eli vaiherikkaan elämän vuosina 1808-1902.
Mikäli Suomen mahtisuvut kiinnostavat, tästä pääsee hyvään alkuun!
Lisätietoja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903892589
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aurora_Karamzin
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1983393?page=37
