Hypnotisoija

Lars Kepler: Hypnotisoija: Black edition (2019)

Lars Kepler (kirjailijapariskunta Alexander Ahndoril (s. 1967) ja Alexandra Coelho Ahndoril (s. 1966)) on kaikille dekkarin lukijoille tuttu nimi. Minä päätin tutustua kohuttuun Joona Linna -sarjaan lukemalla  ensimmäisen osan Hypnotisoija (suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 2010). Kirjasta oli lainattavissa uudistettu Black edition, jossa toimintaa on tiivistetty, lukuja rytmitetty tarkemmin, ja etsivä Joona Linnan roolia terävöitetty. Tehokkaampi laitos on syntynyt korostamaan suomalaisen Joona Linnan roolia; alunperin hänen ei pitänyt nousta ns. pääosaan.

Sarjassa olisi luettavissa ainakin kuusi seuraavaa osaa. En tiedä, luenko ne. Hypnotisoija ei kirjallisesti ollut mitenkään erinomainen, vaan jankkaava ja hyvin ruotsalainen kirjoitus. Kirja oli kuitenkin nopealukuinen. Siinä oli nähtävissä yhteiskuntakritiikkiä, kuten muissakin pinnalle nousseissa ruotsalaisdekkareissa. 

Lisätietoja:

https://www.tammi.fi/kirja/lars-kepler/hypnotisoija-black-edition/9789520412630

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hypnotisoija 

Dioraama

Anna-Kaari Hakkarainen: Dioraama (2019)

Hakkaraisen (s. 1979) neljäs romaani jatkaa edeltäjänsä jalanjälkiä, mutta nyt sanatulva on vuolaampi ja kertomus sirpaleisempi. Minulta meni lukea satakunta sivua ennen kuin sain jäsennettyä lukemaani jollain tavalla. Mukavaa oli lukea "biologisesta museosta", joka muistutti Helsingin yliopiston Elukkaa. Museo sijaitsi kuitenkin viittauksista päätellen Turussa.

Dioraamaa voi suositella kaikille, jotka pitävät sanoista ja lukemisesta. Juonivetoinen lukeminen ei oikein onnistu, kun tarina on sirpaloitu ja juonta ympäröi tietotulva nykymaailmasta. 

Lisätietoja: 

https://www.tammi.fi/kirja/anna-kaari-hakkarainen/dioraama/9789520408237

https://kiiltomato.net/anna-kaari-hakkarainen-dioraama/ 

Kerrostalo

Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo (2019)

Kerrostalo on Kuisman (s. 1978) viides romaani ja Finlandia-kirjallisuuspalkintoehdokas. Teoksessa on lyhyitä leikkauksia eri henkilöiden elämään kerrostalolähiössä. Mukana on vanhuksia, keski-ikäisiä, nuoria aikuisia ja lapsia. Äkkiseltään liian paljon nimiä, jotka kytkeytyvät toisiinsa. Lähiöissä asuneena sijoitin itseni vanhuslukijaksi ja muistelin vanhoja hyviä aikoja. Tuolloin rikollisuus, alkoholisimi, huumeet, perheväkivalta ja kaltoinkohtelu eivät koskettaneet suoraan minua, vaikka lähiössä tapahtui silloinkin kaikenlaista. 

Kerrostalon lähiökuvaus rankkenee kohti loppuhuipentumaa. Tiettyihin henkillöhahmoihin kiintyy, ja heille toivoo hyvää. Ihmettelin, kuinka kerrostalossa saatetaan pitää bileitä kellon ympäri. Oman käsitykseni mukaan häätö uhkaa vähemmästäkin metelöinnistä. 

Kuisma kirjoittaa hyvin, ja tekisi mieli tutustua hänen aiempiin romaaneihinsa, joissa on samoja teemoja kuin Kerrostalossa. Kerrostalo ei avannut silmiäni lähiöelämän reaaliteeteille, mutta sai miettimään yhteiskuntamme tilaa.

Lisätietoja: 

https://like.fi/kirjat/kerrostalo/

https://like.fi/kirjailijat/hanna-riikka-kuisma/