Koirapuisto

Sofi Oksanen: Koirapuisto (2019)

Sofi Oksasen (s. 1977) Koirapuisto on ajankohtainen teos: televisiosta tuli muutama viikko sitten dokumentti Ukrainan sijaissynnyttäjistä. Itselleni Oksasen teksti on yleensä liian ahdistavaa, ja tämäkin kirja jäi sivulle 132. Pitää lukea paremmalla ajalla loppuun.

Mukavaa oli lukea tutuista paikoista, kuten Helsingistä, ja ikävää epäoikeudenmukaisuudesta ja kärsimyksestä. Se, mitä ehdin lukea naisen ja miehen välisestä rakkaussuhteesta, tuntui epäuskottavalta muuhun tekstiin verrattuna. Kun tietää A:n ja O:n, ei jaksa kiinnostua siitä, mitä tapahtui niiden välissä. 

Lisätietoja:

https://like.fi/kirjat/koirapuisto/

http://kulttuurikukoistaa.blogspot.com/2019/10/sofi-oksanen-koirapuisto_7.html 

Vesileikit

 Cristina Sandu: Vesileikit (2019)

Sandun (s. 1989) Valas nimeltä Goliat (2017) oli Finlandia-ehdokkaana. Vesileikit-teoksessa on samanlaista toisen maan kuvausta, toiseutta, kuin kirjailijan esikoisteoksessakin, mutta nyt kieli tai kielet ovat perinteitä keskeisempiä. Aluksi ajattelin, että lyhyet kertomukset erinimisistä naisista eri puolilla maailmaa nivoutuvat yhteen miesten ympärille, ja että naisten on parasta pitää yhtä kovassa maailmassa.

En aivan käsittänyt teosta, mutta sen rakenne oli hyvä. Vesileikit ei olisi toiminut yhtä hyvin perinteisenä novellikokoelmana.  118-sivuisen kirjan lukee nopeasti, mutta välillä pysähdyin miettimään sanoja ja tapahtumia. Tiivis teksti toimi, vaikkei tarinoihin voinut uppoutua kuten Valas nimeltä Goliat -teokseen.

Lisätietoja:

https://otava.fi/kirjailijat/cristina-sandu/

https://kirsinbookclub.com/2019/11/cristina-sandu-vesileikit-pieni-kirja-suuri-keskustelu/ 

Kaarnan kätkössä

Sini Helminen: Kaarnan kätkössä: metsän kirja (2017)

Sini Helminen (s. 1987) on hollolalainen kirjastonhoitaja, joka on saanut nimensä sinipiikojen mukaan. Hänen esikoisteoksensa avaa Väkiveriset-sarjan, joka yhdistelee suomalaista mytologiaa nuorten elämään. Lukukokemus oli kuin Twilight-sarjaan tutustuminen, mutta vampyyrien sijaan kirjassa seikkailee metsän väki: metsänneidot, sinipiiat, hiidet ja muut metsän asukit.

Kirjailija on selvillä nuorten mielenkiinnon kohteista, ja hän sujauttaa tekstiin viittauksia kirjallisuuteen. Kirja on suunnattu yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille. Blogien mukaan kirja sopii vähän lukevallekin, koska se on lyhyt (216 s + latinankielisten otsikoiden käännökset). Itse tutustuin lukunäytteeseen etsiessäni kaunokirjallista tekstiä esimerkiksi selkokielikurssille.

Sarjan ensimmäinen osa herätti sen verran kiinnostusta, että etsin seuraavat osat: Kiven sisässä (2018), Veden vallassa (2018) ja Maan povessa (2019). Sarjassa eivät seikkaile aina samat päähenkilöt, mikä on ymmärrettävää, koska esim. Kaarnan kätkössä -osa päättyi siten, että siitä olisi ollut vaikea jatkaa suoraan eteenpäin. Neljännessä osassa aiempien osien henkilöt saatetaan yhteen, ja tarina päättyy.

Lisätietoja:

https://www.myllylahti.fi/kirjat/scifi/kaarnan-kaetkoessae-detail

https://sinihelminen.com/ 

 

 

Viiden meren kansa

 Risto Isomäki: Viiden meren kansa (2018)

Isomäki (s. 1961) on kirjoittanut paljon ympäristöstä ja luonnosta, mutta omien sanojensa mukaan vähän Kalevalasta. Viiden meren kansa -teoksessa Isomäki sivuaa kalevalaista mytologiaa kertoessaan suomalaisten juurista tuhansien vuosien takaa kohti tätä päivää. 

Itseäni viehätti Saaremmaalla sijaitsevan Kaalijärven kuvaukset, koska olen käynyt paikalla. Muutenkin pidin tarinoista, vaikka viimeisimmät ristiretkikuvaukset olivatkin lohduttomia. Ei ollut onnellinen loppu?

Historiamme muinaiskertomukset heräävät eloon tässä kirjallisessa arkeologiassa 11 000 vuoden ajalta, kuten takakansi lupaa. Olemme luonnon armoilla - vielä nykyäänkin.

Lisätietoja:

https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/viiden-meren-kansa/

https://kalmistopiiri.fi/2020/06/19/11-000-vuoden-fantasiamatka-arvostelu-risto-isomaen-romaanista-viiden-meren-kansa/ 

https://yle.fi/uutiset/3-11350350