keskiviikko 13. tammikuuta 2021

Kuka murhasikaan rouva Holmin?

Terttu Autere: Kuka murhasikaan rouva Holmin? (2014)

Terttu Autere (s. 13.8. 1941) avaa dekkarikirjailijan uransa teoksella Kuka murhasikaan rouva Holmin? Tapahtumat sijoittuvat samaan pikkukaupunkiin kuin kirjailijan aiemmat romaanit. Alussa esitellään tiuhaan tahtiin pariskuntia ja muita henkilöitä. Jos on lukenut aiemmat kirjat, ei alku haittaa, mutta jos ei, vyöry voi tuntua raskaalta. 

Olen lainannut teoksen aiemminkin ja silmäillyt sen läpi, kun en jaksanut paneutua lukemiseen. Nyt maltoin mieleni ja luin kirjan kannesta kanteen. Agatha Christien romaanit tulivat mieleen; ja luonnollisesti Waltarin Kuka murhasi rouva Skrofin? (1939). Kirjassa eletään 30-lukua, jolloin naimisissa olevien naisten työssäkäynti oli vielä harvinaista. Opettajia ja koulumaailmaa kirjassa kuvataan paljon. Ehkäpä sen takia, että kirjailijalle opettajuus on tuttua.

Autere on sijoittanut seuraavat dekkarinsa eri kaupunkeihin. Otavan kustantamana ilmestyi vuonna 2016 jatkoa lääninetsivä Juhani Kuikan tutkimuksille kirjassa Kuolema Eedenissä. Vuonna 2017 ilmestyi Kaunis mutta kuollut, vuonna 2019 Kuokkavieraana kuolema ja vuonna 2020 Sen edestään löytää.

Lisätietoja:

https://www.hamewiki.fi/wiki/Terttu_Autere

http://www.dekkaripaivat.fi/node/916 

torstai 7. tammikuuta 2021

Tiikkipuulehdon arvoitus

David Casarett: Tiikkipuulehdon arvoitus (2017)

Muistaakseni David Casarettin edellinen kirja Kuolema Kukko-onnen majatalossa (2016) jäi minulta lukematta, vaikka olen kirjasta tänne kirjoittanutkin. Turhauduin Ladarat Patalungin kuvailuun ja siihen, ettei kertomus edennyt, ja selailin kirjan läpi.

Nyt jaksoin lukea lähes jokaisen sanan. Tarina käynnistyi ripeämmin, kun kehykset olivat jo olemassa. Mukaan juoneen pääsi vaivattomasti kirjailijan kerratessa edellisen osan tapahtumia. Valitsin tämän kirjan kannen perusteella: kaipasin jotain vihreää ja lämmintä. Thaimaa oli hyvä matkakohde, vaikka en oikein ymmärräkään kaikkea Ladaratin mielenmaisemasta. 

Kirja toi mieleen muut "hyväntuulen dekkarit", kuten Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe tutkii -sarjan. Chiang Main eettinen etsivätoimisto 2 -sarja ei kuitenkaan ole saanut jatko-osaa, mitä en hirveästi ihmettele. Kirjailijan kotisivut on päivitetty viimeksi vuonna 2016, ja jostain muistan lukeneeni, että kirjailija sairastaa syöpää. Ehkä muistan väärin, mutta ainakin hän on palliatiivisen hoidon ylilääkäri Yhdysvalloissa.

Lisätietoja: 

https://otava.fi/kirjat/tiikkipuulehdon-arvoitus-3/