Nainen joka käveli auringossa

Alexander McCall Smith: Nainen joka käveli auringossa (2017)

Mma Ramotswe tutkii -sarjan 16. osa on tuttua ja turvallista luettavaa. Lainasin kirjan tyytyväisenä, kun saan taas uppoutua hyväntuuliseen kesälukemiseen. Aiemmin minua on vaivannut kirjojen antama kuvaus botswanalaisista: kuinka yksinkertaisia ja junnaavia he ovatkaan! Nykyään otan toiston ja näennäisen yksinkertaisuuden osana lukemisen lumoa.

Minusta tuntuu, että kirjailija on viimeisissä osissa ruotinut enemmän poliitikkoja ja päättäjiä kuin aiemmin. Nainen joka käveli auringossa -teoksessakin tutkitaan vaikutusvaltaisen henkilön taustoja. Pääpaino on kuitenkin Mma Ramotswen yritykessä lomailla. Ja kuten Suomessa, Botswanassakin odotellaan helteiden loppua ja sateiden alkua.

Lisätietoja:

https://otava.fi/kirjat/9789511311638/

http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=McCallSmithAlexander

Lopotti

Tommi Kinnunen: Lopotti (2016)

Siitä on aikaa, kun luin Tommi Kinnusen (s. 1973) esikoisteoksen Neljäntienristeys (2014). Lopottia aloittaessa esikoisteos palautui mieleen, mutta tietyt ihmissuhteet ja tapahtumat olivat unohtuneet; se, miten nykytilanteeseen oli päädytty. Lopotti on rakenteeltaan samanlainen kuin Neljäntienristeys, mutta historiassa on siirrytty lähinnä 1960 - 1990-luvuille. Teoksessa seurataan sokean Helenan ja hänen veljenpoikansa Tuomaksen elämää.

Samat teemat ja sama sukutarina jatkuu Lopotissa. Koska kirjassa päästään ns. nykyaikaan, sukutarina saa päätöksensä tässä kirjassa. Minusta oli kiinnostavampaa lukea Helenasta kuin Tuomaksesta, jonka opiskeluvuodet ja nuoren miehen opiskelijaelämän kuvaus olivat liian lähellä, jotta se olisi ollut mielenkiintoista.

Kinnusen kolmas romaani ilmestyy elokuussa. Pintti (2018) kertoo kolmesta sisaruksesta, jotka varttuvat lasitehtaan varjossa sodanjälkeisessä Suomessa.    

Lisätietoja:

https://www.wsoy.fi/kirja/tommi-kinnunen/lopotti/9789510415344

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/02/tommi-kinnusen-lopotti-komea-ihmisyyden-ylistys

http://www.oulunylioppilaslehti.fi/tommi-kinnunen-lopotti/

Kahvia komeille miehille

Alexander McCall Smith: Kahvia komeille miehille (2016)

Mma Ramotswe -sarjan 15. dekkari on mitä mainioin kirja lukea, kun kaipaa lepoa ja mielenpiristystä. Tässä teoksessa ei esitellä kuin yksi etsivätoimiston työ: muistinsa menettäneen naisen tapaus. Pääosa kirjasta kertoo korjaamon ja etsivätoimiston tuttujen hahmojen tekemisistä ja yrityksistä. Korjaamon apupoika Charlie ja etsivätoimiston Mma Makutsi ovat ne, joille tapahtuu.

Ilokseni huomasin, että sarjan 16. osa on kirjastossa lainattavissa!

Lisätietoja:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Alexander_McCall_Smith

http://jannitystaelamaan.fi/kirjailijat/alexander-mccall-smith/ 

Metsäkasvio

Henry Väre & Jukka Laine: Metsäkasvio (2016)

Näin kesällä olen ihmetellyt kävelylenkkieni varrella rehottavaa kasvillisuutta ja yrittänyt tunnistaa lajeja. Kaikista yleisimmät lajit vielä tunnistan, mutta joskus määritys jää sukutasolle. Olen ottanut kännykkäkuvia kasveista ja yrittänyt kasvion avulla tarkentaa lajimääritystä heikoin tuloksin.

Väreen ja Laineen Metsäkasviossa on nimensä mukaisesti metsäkasveja valokuvina. Lisäksi kasveista kerrotaan niiden tieteelliset nimet ja tuntomerkit. Teos on samantapainen kuin Retkeilykasvio, mutta piirrosten tilalla on valokuvat. Lajien systemaattinen esittely ei välttämättä palvele koululaista tai kiireistä tiedonhakijaa. Koulujen lajintuntemuksen opetukseen teos on hivenen kuivakka ja kasvitieteellisestä näkökulmasta tehty, kun kasvien tuntomerkkeihin ei ole lisätty esimerkiksi sitä, miltä hajuheinä tuoksuu tai  muita keventäviä seikkoja. Kirjastosta lainaamani kirjan mukana ei ollut Metsäkasvio-pelikortteja, joihin olisi mukava tutustua ja jotka olisivat ehkä käyttökelpoisia maastossa ja koulussa.

Kasvien kuvat ovat tarkkoja, mutta välillä mietin, mikä kuva kuuluu mihinkin kasviin. Sivun reunassa saattoi olla kolme kuvaa ja kuvatekstit vain ylhäällä ja alhaalla. Keskellä oleva kuva jäi nimettömäksi, eikä siihen oltu viitattu edes tekstissä. Luonnollisesti lukija, joka jaksaa perehtyä teokseen paremmin, hoksaa toki kuvan lajin. Metsäkasviosta on annettu kiitettäviä arvioita ja se innostaa tutustumaan ympäristön kasveihin. Valokuvista kasvit on tunnistettavissa osana ympäristöään, sellaisena kuin ne luonnossa ovat. Mielenkiintoinen selailuteos kaikille kasveista ja luonnosta pitäville.

Lisätietoja:

http://umami.fi/etusivun-paajuttu/mervi/metsakasvion-avulla-tunnistat-kasvit/

http://www.hamk.fi/uutiset/Sivut/Kirja-kainaloon-ja-menoksi.aspx



   

Viestejä tuonpuoleisesta

Metropoliitta Panteleimon: Viestejä tuonpuoleisesta (2017)

Viestejä tuonpuoleisesta on viides Panteleimonin 1960-luvulle sijoittuva maaseutudekkari (ns. Koskijärvi-sarja), jossa jälleen kerran palataan myös sotavuosiin. Valtaosa kirjan henkilöhahmoista on varttuneempaa väkeä, jo eläkeläisiä, jotka ovat tulleet kurssikeskukseen elämäntapakurssille. Todennäköisesti jo 60-luvulla keskusteltiin luontaishoidoista, kasvisravinnosta ja ufoista.

Lukiessa tuntui, että teoksen teksti oli hätäisempää ja katkonaisempaa kuin aiemmissa kirjoissa. Voi tietysti olla, että olin hätäinen lukija, joka vilkuili tekstiä vain mainostauoilla. Tutut elementit kirjasta löytyivät, mutta nyt ehkä tiiviimmässä muodossa.

Lisätietoja:

http://www.myllylahti.fi/kirjat/rikos-ja-jannitys/viestej%C3%A4-tuonpuoleisesta-detail

https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176047447762