Danielle Steel: Hotelli Vendome (2016)
Olen lukenut muutaman Danielle Steelin (s. 1947) kirjan; viimeksi Iso tyttö -teoksen vuonna 2014. Kommenttini Hotelli Vendomesta ovat hyvin samanlaisia kuin Iso tyttö -kirjasta. Aluksi hotelliaihe tuntui kiinnostavalta, mutta sitten jankkaava tyyli alkoi puuduttaa. Olemattomasta juonesta pysyi kärryillä puoliunessakin, sillä asiat kerrattiin useampaan kertaan. Todennäköisesti olisi riittänyt, että olisi lukenut vain joka toisen sivun. Jaksoin lukemalla lukea vain kirjan puoleen väliin. Sitten rupesin silmäilemään. 150 sivua silmäiltyäni olin tyytyväinen. Tyyli jatkui samanlaisena teoksen loppuun asti.
Kirja kertoo hotellinomistajasta ja -johtajasta Hugues Martinista sekä hänen tyttärestään Heloisesta, jotka ovat liki täydellisiä, hyviä ihmisiä. Suurin osa muista henkilöhahmoista on pelkästään pahoja, huonoja tai huonosti käyttäytyviä ihmisiä. Tosin Heloise osoittaa vielä aikuisenakin olevansa erittäin kypsymätön ja riippuvainen isästään; käytös, jota voisi odottaa 10-vuotiaalta!
Kirja ei imaissut minua mukaansa. Suurin jännite juonessa syntyi siitä, mitä mieltä tytär on isänsä seurustelusta, uskaltaako sitä hänelle edes kertoa? Liikaa amerikkalaista siirappia makuuni.
Lisätietoja:
http://daniellesteel.com/
